Ruotsin lääkehintaviranomaisen (TLV) tuoreen hintavertailun mukaan reseptilääkkeet olivat Suomessa Pohjoismaiden halvimmat vuonna 2011. Suomessa ollaan juuri ehdotettu viitehintajärjestelmän ulkopuolella olevien lääkkeiden tukkuhintojen leikkaamista 5%:lla. Leikkaus veisi reseptilääkkeiden hinnat Suomessa alle Kreikan tason. Suomessa käytössä oleva lääkevalikoima kaventuisi ja potilaiden tarvitsemia valmisteita poistuisi käytöstä leikkauksen takia.

Lääketeollisuus ry ehdottaa ensisijaiseksi säästökeinoksi lääkekorvausjärjestelmän rakenteellista uudistusta. Se lisäisi säästöjen ohella potilaiden välistä tasa-arvoa ja tukisi terveydenhuollon kehittämistä. Ehdotimme uutena säästökeinona myös takaisinmaksumenettelyä, jolla lääkeyritykset olisivat palauttaneet osan vuotuisesta lääkemyynnistään valtiolle. Ehdottamiamme uusia keinoja ei toteutettu, vaan tyydyttiin hallinnollisesti helppoon hintaleikkaukseen.

Tilastokeskuksen laskema lääkkeiden tukkuhintaindeksi laski viime vuonna 1,6 %. Samaan aikaan yleinen kuluttajahintaindeksi nousi peräti 3,4 %. Lääkkeiden hintoja laskevat hintakilpailu, patenttien päättymiset sekä korvattavia lääkkeitä koskevat viranomaispäätökset.

Kevään aikana järjestetään erityisesti nuorille suunnattu Fake No More -valistuskampanja, jonka tarkoituksena on viestiä tuoteväärennöksistä, lääkeväärennöksistä sekä piratismista. Kampanja lanseerataan Kampin kauppakeskuksessa torstaina 16. helmikuuta klo 8:00 alkaen.

Lääkealan turvallisuus- ja kehittämiskeskus Fimean julkaisema strategia kuvaa lääkeinformaation nykytilaa, eri toimijoiden hyviä käytäntöjä sekä listaa tämän hetken puutteet ja käytännön hankaluudet. Se kokoaa sidosryhmistään lääkeinformaatioverkoston avukseen strategian toteuttamisessa. Strategia kuvaa hyvin Suomea eurooppalaisena lääkeinformaatioasioiden edelläkävijänä.

Kela toteaa tiedotteessaan 3.2., että ”Ruotsin mallia vastaava lääkekorvausjärjestelmä tulisi veronmaksajille kalliiksi”. Ruotsalaisessa mallissa eli ns. kustannusperusteisessa mallissa on useita potilaan kannalta hyviä elementtejä. Järjestelmän Suomea suuremmat kulut perustuvat pikemminkin Ruotsissa käytössä oleviin korvausprosentteihin kuin malliin sinänsä. Ruotsin mallin käyttöönotto Suomessa ei suoraan vaikuttaisi lääkemenojen kasvuun tai säästöihin. Lääkekorvauskustannukset olisivat päinvastoin ketterämmin hallittavissa.