Lisää työkykyä, parempaa tuottavuutta – lääkkeitä taloushaasteisiin

Me suomalaiset olemme kovan paikan edessä: hyvin rakentamamme terveydenhuoltojärjestelmä yskii, kun kysyntä ja tarjonta eivät kohtaa arjessa. Kysynnän kasvu jatkuu, koska ihmiset elävät pitempään.

Samanaikaisesti työikäisten määrä vähenee, mikä tekee kysynnän ja tarjonnan tasapainottamisen kimurantiksi. Väestön vanheneminen koskettaa järjestelmää myös siten, että iso osa nykyisistä terveydenhuollon ammattilaisista saavuttaa lähivuosina eläkeiän. Toiminnan tehostamista tarvitaan joka tasolla, jotta kyetään vastaamaan sekä väestön muuttuviin tarpeisiin että väestörakenteen muutoksista seuraaviin tarpeisiin.

Terveydenhoidon kustannuksiin voidaan vaikuttaa merkittävästi esimerkiksi huolehtimalla ihmisten työ- ja toimintakykyisyydestä. Viime vuosina sosiaali- ja terveydenhuollon kehittämisessä paukkuja on pantu erityisesti hallintorakenteiden uudistamiseen. Nyt on aika laajentaa työtä koskemaan myös tuottavuuden parantamista. Tätä voidaan edistää muiden muassa kehittämällä toimintatapoja uusien lääkehoitojen avulla.

Lääkehoidot vähentävät yhteiskunnan muita kuluja

Astma, reuma, syöpä ja skitsofrenia – esimerkiksi nämä sairaudet lyhensivät aiemmin työvuosia ja elinajanodotetta. Muistisairauksiin ei ollut lääkehoitoja lainkaan. Tänään tilanne on aivan toinen. Lääketutkimus on tuottanut uusia lääkkeitä ja avannut sairauksien syntymekanismeja. Se on auttanut ymmärtämään, miten parhaiten voidaan tukea sairastuneen selviytymistä, hidastaa sairauden etenemistä tai mahdollisesti jopa ehkäistä sairauden puhkeamista.

Vaikka monet sairaudet yleistyvät ja entistä useampi tarvitsee säännöllistä lääkitystä, voi lopputuloksena olla myös kokonaiskustannusten pieneneminen. Kustannusvaikuttavinta ja onnistuneinta hoito on silloin, kun kehittyneiden lääkehoitojen ansiosta hoito siirtyy sairaalasta avoterveydenhoitoon, potilas pystyy palaamaan työelämään ja asumaan kotona. Tarkoituksenmukaisella ja rationaalisella lääkehoidolla edistetään työ- ja toimintakykyä, vähennetään sairauspoissaoloja ja pidennetään työuria.

Liikaa väkeä työkyvyttömyyseläkkeelle

Joka arkipäivä keskimäärin kymmenen alle 30-vuotiasta suomalaista siirtyy työkyvyttömyyseläkkeelle, heistä kolme neljästä mielenterveysongelmien vuoksi. Kun nuoret syrjäytyvät työelämästä jo varhaisessa vaiheessa, yhteiskunnan kustannukset menetettyinä työvuosina sekä terveydenhuollon kuluina ovat merkittävät.

Kaikkiaan työkyvyttömyyseläkkeelle siirtyy vuodessa noin 26 000 suomalaista. Joka kolmannella heistä tärkeimpänä työkykyä heikentävänä sairautena on mielenterveyden häiriö, toisella kolmanneksella tuki- ja liikuntaelinten sairaus. Muut sairausryhmät kattavat kukin noin 7−8 prosenttia uusista työkyvyttömyyseläkkeistä.