Näkökulma 1-2017

Näkökulma 1-2017 kertoo Lääketeollisuus ry:n näkemyksen lääkkeisiin kohdistuvista säästötoimista.

Lääkesäästöjen tie on kuljettu loppuun 

Kelan lääkekorvausmenoja on viime vuosina leikattu monta eri kertaa. Tällä hallituskaudella menoja on leikattu kokonaisuudessaan yli 200 miljoonalla eurolla. Vuoden 2017 alusta käynnistyi uusimpien 134 miljoonan euron säästöjen toimeenpano, joka merkitsee kymmenen prosentin lisäleikkausta lääkekorvausten nykytasoon verrattuna.

Vuoden 2017 alusta voimaan tulleen lääkesäästöpaketin toimet osuvat potilaisiin ja uusia lääkkeitä kehittäviin tutkivan lääketeollisuuden yrityksiin. Kakkostyypin diabetesta sairastavien lääkekorvaukset putosivat alempaan erityiskorvausluokkaan, eli potilaat ovat tammikuun alusta lähtien saaneet lääkkeen hinnasta 65 prosentin Kela-korvauksen aiemman sadan prosentin sijaan. Vain insuliinivalmisteet korvataan heille kokonaan. Tällä hetkellä ei ole vielä arvioitavissa, miten korvausprosentin muutos vaikuttaa diabetespotilaisiin ja heidän kykyynsä ostaa lääkkeitä.

Viime vuosien aikana toteutetut säästöt Kelan lääkekorvausmenoihin voivat vaarantaa lääkkeitä käyttävien potilaiden hoitosuositusten mukaisen hoidon toteutumisen. Avohoidon lääkityksen epäonnistuminen tai hoidon viivästyminen johtaa terveydenhuollon muiden kustannusten kasvuun. Tämän vuoksi lääkkeisiin kohdistuvat leikkaukset eivät enää toisi kustannussäästöjä, vaan siirtäisivät kuluja terveydenhuollon toisille sektoreille.

Lääkehoidon voimakas kehittyminen on tuonut uusia sairauksia tehokkaan ja vaikuttavan lääkehoidon piiriin sekä mahdollistanut monen sairauden hoidon siirtymisen sairaalasta avohoitoon.  Lääkkeiden avulla kotona tapahtuva hoito on aina edullisempaa kuin hoitopäivä sairaalassa. Tämä on useimmiten myös potilaan kannalta mieluisin vaihtoehto.

Avohoitoon sopivien lääkkeiden kehittyminen kasvattaa lääkkeiden Kela-korvausmenoja, mutta vastaavasti säästää kustannuksissa muilla osa-alueilla, kuten sairaaloiden kustannuksissa. Lääkehoidon kehittyminen on siis edistänyt terveydenhuollon vaikuttavuutta. Lääkehoitojen kehittymisen myötä yhä useampi potilas pysyy työ- ja toimintakykyisenä. Kehitys on auttanut myös potilaita selviämään aikaisempaa paremmin sairautensa kanssa arjessa. Tämä tuo yhteiskunnalle merkittäviä säästöjä vähenevien sairauspoissaolojen ja työkyvyttömyyseläkkeiden muodossa.

Lääkehoidon kehittyminen luo talouskasvua ja työpaikkoja

Lääkeyritysten aktiivisuus hoidon kehittämisessä ja uusien lääkkeiden tutkimisessa tuottaa Suomessa uusien lääkkeiden lisäksi myös taloudellista kasvua ja työpaikkoja. Terveysalan tutkimus- ja innovaatiotoiminnan kasvustrategiassa lääketeollisuudelta odotetaan jatkossa yhä enemmän tällä saralla.

Lääketeollisuus ry:n jäsenyritykset ovat sitoutuneet kasvustrategian toimeenpanoon. Tähän mennessä on syntynyt jo lukuisia uusia yhteistyösopimuksia suomalaisten yliopistojen ja tutkimuslaitosten sekä lääkeyritysten välille. Sopimukset nostavat suomalaiset yhteistyökumppanit lääkeyritysten tutkimusjohdon näköpiiriin ja ovat siten ensimmäinen askel matkalla kohti tutkimustoiminnan ja investointien kasvua sekä työpaikkojen lisäämistä Suomessa.

Innovatiiviset lääkeyritykset puolestaan odottavat valtiovallan puolelta lainsäädäntö- ja muita toimia, joilla innovaatiomyönteinen ilmapiiri säilyy. Pääministeri Sipilän hallitus rahoittaa genomikeskuksen ja syöpäkeskuksen perustamista sekä biopankkien toiminnan kehittämistä (julkisen talouden suunnitelma 2017-2019 ja valtion talousarvio 2017). Myös kasvustrategiaan oleellisesti liittyvää tiedonsaantia kehitetään valmisteilla olevassa, sote-tiedon hyötykäyttöä koskevassa lainsäädännössä.

Rinnakkaistuonnin suosiminen on ristiriidassa kasvustrategian kanssa

Tutkivaa lääketeollisuutta edustavien yritysten kannalta eniten ongelmia vuoden 2017 säästöpaketissa aiheuttaa Suomea halvemman hintatason maista tuotujen alkuperäislääkkeiden käynnistämä hintakilpailu lääkkeiden viitehintajärjestelmässä.  Rinnakkaistuojat ostavat lääke-eriä Euroopan markkinoilta eri maiden markkinatilanteista riippuen, eivätkä ne pysty takaamaan lääkkeiden saantia Suomeen kuin erä kerrallaan. Viiteryhmän käynnistäminen tällaisessa tilanteessa voi karkottaa lääkkeen varsinaisen maahantuojan valmisteen Suomen markkinoilta, mikä jättäisi suomalaiset potilaat pahimmassa tapauksessa kokonaan ilman kyseessä olevaa valmistetta.

Suomessa toimivien tutkivien lääkeyritysten kannalta rinnakkaistuonnin suosiminen lisää toimintaympäristön ennakoimattomuutta, mikä haittaa yritysten mahdollisuuksia toimia terveysalan kasvustrategian mukaisesti talouskasvua ja työpaikkoja tarjoavana hyvinvoinnin tukijalkana yhteiskunnassamme.

Lääketeollisuus ry kannattaa lääkkeiden hintakilpailua sen jälkeen, kun lääkkeen patentti on umpeutunut. Rinnakkaistuonnissa kyse ei ole rinnakkaislääkkeiden eli geneeristen lääkkeiden tuomasta hintakilpailusta, vaan menettelystä, jossa eri maahantuojien tuoma sama lääke kilpailee itseään vastaan samalla, kun se on vielä suomalaisten viranomaisten hintasääntelyn piirissä.  

Juuri voimaantulleiden säästöjen vaikutukset eivät näy vielä 

Juuri voimaantulleet säästöt eivät näy vielä Kelan lääkekorvausmenoissa, eikä alkuvuodesta voida vielä arvioida käyttöön otetun keinovalikoiman vaikutuksia potilaiden hoitojen onnistumiseen tai terveydenhuollon muiden menojen kasvuun.

STM:n vakuutusosasto on marraskuussa 2016 antanut professori Heikki Ruskoaholle tehtäväksi selvittää sairausvakuutuksen lääkekorvausjärjestelmän ajantasaistamista ja sote-uudistuksen vaatimia rakenteellisia muutoksia. Selvitys valmistuu kesällä 2018. Siinä tullaan määrittelemään myös lääkekorvausmenoihin vaikuttavia lääkkeiden jakelukanava- ja muita muutoksia.

Näistä syistä olisi järkevää pidättäytyä uusista säästöpäätöksistä vuoden 2017 aikana ja odottaa, kunnes aikaisempien säästöjen vaikutukset ja sote-uudistuksen vaatimat muutostarpeet ovat arvioitavissa.