Suomessa tutkitaan eniten syöpälääkkeitä

Lääketeollisuus investoi Suomessa tehtävään tutkimukseen ja tuotekehitykseen yli 200 miljoonalla eurolla vuonna 2017. Tutkimus- ja kehitysinvestoinnit ovat pysytelleet samansuuruisina useamman vuoden. Tavoitteena on saada Suomessa tehtävä tutkimus ja sitä kautta tänne tehtävät investoinnit kasvuun.

Lääkeyritysten vuoden 2017 yli 250 miljoonan euron investoinneista leijonan osa tulee tutkimus- ja tuotekehitysinvestoinneista. Tutkimuksen kivijalkana ovat kliiniset lääketutkimukset, joiden määrät lähtivät noin vuosikymmen sitten jyrkkään laskuun.  Eniten meillä tutkitaan syöpä- ja hermostoon vaikuttavia lääkkeitä.

Kliinisten lääketutkimusten määrä on globaalisti laskenut, joten Suomessa nähty kehityssuunta on jollain tavalla ehkä vääjäämätön. Muihin Pohjoismaihin verrattuna olemme kuitenkin menettäneet enemmän, erityisesti akateemiset tutkimukset ovat jääneet pieniksi Ruotsin ja Tanskan voimakkaan kasvun sijaan. Siksi on välttämätöntä tehdä korjaustoimia, joilla suunta saadaan kääntymään. Suomella on tähän suunnan muutokseen kaikki edellytykset.

Kilpailuetu syntyy pienistä asioista

Suomessa on investointipäätösten kannalta monta asiaa kohdallaan.  Suomi ei pärjää potilasmäärillä tai markkinoiden koolla kansainvälisessä kilpailussa. Meidän kilpailuetumme syntyy huippuosaamisesta, luotettavuudesta ja tehokkaasta toiminnasta. Tutkimusmaana meidän etunamme ovat korkeasti koulutetut, osaavat terveydenhuollon ammattilaiset. Meillä on vakaa yhteiskunta, joka tarjoaa luotettavan infrastruktuurin. Tutkimuspotilaat sitoutuvat tutkimuksiin.

Näin on tosin monessa muussakin Euroopan maassa. Siksi yksityiskohdat ratkaisevat kilpailun.

Luotettavuuden lisäksi päätöksenteossa ratkaisee nopeus ja toiminnan ennakoitavuus. Ennakoitavuutta tuo lainsäädäntö ja siitä syntyvät käytännöt. Nopeudessa ratkaisee joustavuus, innovatiiviset toimintatavat ja loppuun hiotut prosessit. Akateemiset tutkimukset tarvitsevat yhteiskunnalta rahoitusta, jotta terveydenhuollon kehityksen kannalta tärkeät tutkimukset voidaan tehdä.

Lääkeyrityksessä alkaa uutta kliinistä lääketutkimusta valmisteltaessa ankara eri maiden vertailu. Yritys haluaa tietää, kuinka kauan hankkeen eettinen arviointi vie. Lisäksi yritykselle on tärkeää tietää, milloin tavoiteltu potilasmäärä on kasassa ja potilasjoukko todella vastaa tutkimuksen kriteereitä. Tutkijalääkärin on pystyttävä antamaan tutkimukselle aikaa sen lisäksi, että tutkimus kaipaa alan huippuosaajaa. Suomella on hyvä mahdollisuus hyödyntää laajoja rekisteriaineistoja oikeiden tutkimuspotilaiden rekrytoinneissa. Hallinnollisia prosesseja kehittämällä taas saadaan ketteryyttä, joka on pienelle maalle kilpailuetu.

Yhteiskunta hyötyy Suomessa tehtävästä tutkimustyöstä monin eri tavoin

Kliininen lääketutkimus ei ole vain akateemista pääomaa, vaan se on investointia suomalaiseen terveydenhuoltoon. Kliinisten lääketutkimusten ansiosta suomalaiset lääkärit saavat uusimmat innovaatiot nopeasti käyttöön ja potilaat pääsevät uusimman hoidon piiriin. Lääketeollisuus ry arvioi yritysten investoivan suomalaiseen terveydenhuoltoon vuosittain vähintään 50 miljoonalla eurolla tarjoamalla tutkimuslääkkeet potilaille ilmaiseksi.

Pelkät suorat hyödyt yhteiskunnalle on helppo laskea. Välilliset hyödyt ovatkin vaikeampi laskelma mutta on selvää, että hyöty kertautuu niin työpaikkoina, osaamisena ja kilpailuetuna kuin potilaiden hyvinvointina.