Kasvustrategian toimet kirjattava hallituksen toimenpideohjelmaan

Viime vuonna julkaistu Terveysalan kasvustrategia antaa selvät suuntaviivat siihen, millä edellytyksillä terveysala voi toimia Suomessa talouskasvun tukijalkana. Lääketeollisuus ry toivoo hallitukselta sen tulevaan toimenpideohjelmaan selviä kirjauksia niistä kasvustrategiaan kirjatuista toimenpiteistä, joiden avulla ala voi lunastaa lupauksensa talouskasvun ja uusien työpaikkojen luomisesta.

Huomionarvoista on se, että suurin osa kasvustrategiaan kirjatuista toimenpiteistä ei vaadi yhteiskunnalta lisää rahaa. Uudistukset toteuttamalla Suomeen sijoitettavia terveysalan tutkimus- ja tuotekehitysinvestointeja on mahdollista kasvattaa 200-300 miljoonalla eurolla vuodessa. Lääketeollisuuden kohdalla tämä merkitsisi 700-1000 uutta työpaikkaa.

Neljä esimerkkiä tarvittavista toimenpiteistä

Jotta terveysala voi lisätä investointejaan tutkimukseen ja tuotekehitykseen,

1. Lääkäreille ja hoitajille on annettava mahdollisuus tehdä kliinisiä lääketutkimuksia potilastyön ohella. Olemme valitettavasti törmänneet tilanteisiin, joissa näin ei ole ollut. Tämä mahdollisuus tulee varmistaa SoTe-uudistuksessa. Helsingin kaupunki on hyvä esimerkki työnantajasta, joka näkee tutkimustoiminnan lisäävän kaupungin houkuttelevuutta työnantajana ja tunnistaa myös lääketutkimukseen osallistumisen tuomat hyödyt kaupunkilaisille.

 

2. Tutkimusten lupa- ja sopimusmenettelyjen on oltava nykyistä joustavampia, nopeampia ja ennustettavampia. Lääketutkimuksia EU:ssa sääntelevän asetuksen myötä Euroopassa viritellään viranomaismenettelyjä, jotta laadukas arviointi pystytään tekemään säädöksen määrittelemässä aikataulussa.

a) Ratkaisu olisi yksi kansallinen eettinen toimikunta, joka kokoontuu riittävän usein, toimii ammattimaisesti ja ymmärtää tutkimuslogiikan. Tärkeää on myös asennoituminen tutkimustoimintaan voimavarana koko suomalaiselle yhteiskunnalle.

 

3. Rekisteritutkimusten lupamenettelyä on muutettava nykyistä ketterämmäksi. Nykyisin suomalainen tutkimusluvan hakuprosessi on todella raskas ja kestää pahimmillaan yli vuoden.

a) Tässäkin tapauksessa keskitetty kansallinen lupamenettely tai yhden luukun periaate selkeine lainsäädäntöön pohjautuvine päivämäärineen toisi ratkaisun nykyiseen tilanteeseen.

b) Koska ongelman taustalla on resurssipula, tulee jokaisella rekisterinpitäjillä olla vastuuhenkilö, jonka tehtävänä on viipymättä korvausta vastaan toimittaa tarvittava tutkimustieto luvan saaneille tutkijoille/yrityksille.

4. Suomen on omaksuttava nykyistä innovaatiomyönteisempi suhtautumistapa lääketieteellisen tutkimus- ja kehitystyön tuloksiin. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että potilaille luodaan edellytykset saada heidän tarvitsemansa uudet, innovatiiviset lääkkeet käyttöönsä nykyistä nopeammin.