Näkökulma 11-2016

Näkökulma 11-2016 raportoi Lääketeollisuus ry:n 11.11.2016 järjestetystä syysseminaarista, jonka teemana oli vaikuttava hoito.

Mitä on vaikuttava hoito?

Sote-uudistuksen tarkoituksena on vähentää suomalaisten hyvinvointieroja ja taittaa kustannusten kasvua. Samalla uudistus luo edellytyksiä hoidon systemaattiselle kehittämiselle. Tavoitteena on siirtyä mittaamaan yksittäisten hoitotoimenpiteiden määrän sijasta niiden hoitotuloksia eli vaikuttavuutta. Vaikuttavaa hoito on silloin, kun potilas saa siitä haluttuja terveyshyötyjä eli esimerkiksi sairauden oireet lievittyvät ja ihminen pärjää arjessa sairaudestaan huolimatta.

Lääkintöneuvos Taina Mäntyranta sosiaali- ja terveysministeriöstä totesi, että vaikuttavuuteen liittyvä käsitteistö ja ajattelu ovat ajan saatossa kehittyneet. Hänen mukaansa hoidon arvoon perustuva ajattelu on lääkkeissä ja niiden arvioinnissa pidemmällä kuin muualla terveydenhuollossa, etenkin korvattavien lääkkeiden osalta. Hoidon vaikuttavuutta ja sen kustannuksia ei voi erottaa toisistaan.

Sote-uudistukseen liittyen on vielä epäselvää, miten monikanavarahoituksen yksinkertaistaminen tarkalleen ottaen tapahtuu.

”Joka tapauksessa maakuntien näkökulmasta sote-uudistus tarkoittaa sitä, että avohoidon lääkkeiden ja sairaalalääkkeiden rahoitusta katsotaan aiempaa enemmän kokonaisuutena”, Mäntyranta sanoi.

Lähemmäs konkreettisia hoitoa ja lääkehoitoja koskevia muutoksia päästään terveydenhuolto- ja lääkelain uudistuksissa, joiden pohdinta on nyt alkamassa.

Vaikuttavaa hoitoa kaivataan kaikkialla maailmassa

Arvoperusteisesta terveydenhuollosta seminaarissa puhunut Boston Consulting Groupin johtaja Arne Köhler kertoi, että eri puolilla maailmaa päättäjät ovat havahtuneet miettimään, kuinka terveydenhuoltoa saadaan aiempaa vaikuttavammaksi. Osa maista on siirtynyt malleihin, joissa hoidon laatu on yksi maksuperusteista.

”Kyse on potilaille tärkeän laadun maksimoimisesta”, Köhler sanoi.

Esimerkiksi eturauhassyövän hoidossa Suomessa ei toistaiseksi juurikaan kiinnitetä huomiota potilaan virtsanpidätys- tai erektiohäiriöihin, vaan ainoastaan eloonjäämislukuihin.

Suomessa potilaat eivät myöskään voi vertailla eri sairaaloissa annetun hoidon vaikuttavuutta, kuten esimerkiksi Ruotsissa. Kunnat ja sairaanhoitopiirit eivät jaa hoidon laatuun ja vaikuttavuuteen liittyviä tietoja myöskään keskenään. Ruotsissa tulokset ovat parantuneet sen jälkeen kun niitä ruvettiin julkaisemaan.

”Suomessa esimerkiksi aivohalvauksen hoidossa parhaita ja huonoimpia hoitotuloksia saavan sairaanhoitopiirin välinen ero on nelinkertainen. Ero ei riipu sairaanhoitopiirin koosta eikä siitä, kuinka paljon rahaa sairaala käyttää hoitoon. Päinvastoin näyttää siltä, että parempaa hoitoa on saatu vähemmillä kustannuksilla”, Köhler kertoi.

Köhler suositti, että Suomessa määriteltäisiin, mihin arvoperusteisella terveydenhuollolla pyritään.  

Laatu ei aina vähennä kustannuksia

TYKS:n sairaalajohtaja Petri Virolainen sanoi esityksessään, että terveydenhuollon tuottavuutta mitataan nykyisin väärillä mittareilla.

Esimerkiksi tekonivelleikkaus on nykyisten mittareiden mukaan onnistunut, jos uusintaleikkausta ei tarvita – riippumatta siitä, pystyykö potilas leikkauksen jälkeen juoksemaan kymmenen kilometriä vai joutuuko hän käyttämään pyörätuolia.

”Se, kuoleeko potilas, on tärkeä mittari, mutta muillakin asioilla voi olla potilaalle hyvin paljon merkitystä”, Virolainen huomautti.

TYKS:ssä monia toimintoja on onnistuttu tehostamaan työtapoja kehittämällä, esimerkiksi ajanvarauskäytäntöjä uudistamalla ja henkilökunnan työaikoja porrastamalla.

Virolainen muistutti, ettei tehokkuus kuitenkaan automaattisesti tuo säästöjä, jos uusien käytäntöjen tieltä ei lakkauteta mitään entisistä.

Virolainen piti laaturekistereiden kehittämisessä tärkeänä, että lääkehoidon ja operatiivisen hoidon osalta keskitytään etsimään vaikutuksia potilaiden alaryhmissä.  

Siun sotessa kärki suoritteiden sijasta arjessa pärjäämiseen

Pohjois-Karjalan Siun soten kehittämisjohtaja Anu Niemi kaipasi työkaluja toimintakyvyn objektiiviseen mittaamiseen, jolloin pystyttäisiin arvioimaan hoidon vaikuttavuutta ja vertaamaan uusia ja vanhoja hoitokäytäntöjä.

Siun soten kehittämisen peruselementtejä ovat olleet hoidon laatu, tuottavuus ja väestön terveys eli hoidon vaikuttavuus.

Pohjois-Karjalassa on vuodesta 2011 ollut käytössä perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon yhteinen potilastietojärjestelmä, joka on mahdollistanut hoidon laadun seurannan osana normaalia terveydenhuollon yksiköissä tehtävää työtä.

”Tämä harmonisoi myös toimintaprosesseja”, Niemi kertoi.

Pohjois-Karjalassa arkea on jo sekin, että esimerkiksi verenpaine- ja sepelvaltimotautipotilaiden saaman hoidon laadusta raportoidaan työntekijäkohtaisella tasolla.

Mittarit määriteltävä yhdessä

Lääkeyritys Novartis Suomen toimitusjohtaja Antti Viitanen muistutti, ettei kukaan toimijoista voi yksin määritellä mittareita, joilla hoidon vaikuttavuutta arvioidaan, vaan mittarit on luotava yhteistyössä toimijoiden kesken.

Viitanen määritteli vaikuttavan hoidon strategian, jossa olisi yhteiset arvokorit: hoidollinen arvo, arvo potilaan elämänlaadulle, arvo terveydenhuollolle ja arvo yhteiskunnalle.

Viitanen kertoi esityksessään biologisista reumalääkkeistä, joilla on ollut suuri merkitys potilaiden elämänlaadun sekä toiminta- ja työkyvyn kannalta. 

”Vaikuttavuustavoitteiden on oltava keskeinen osa sote-uudistusta, ja innovatiiviset lääkkeet ovat olennainen osa vaikuttavan hoidon kokonaisuutta”, Viitanen sanoi.

Lääkeyritys GlaxoSmithKlinen johtaja Susanna Korpivaara kertoi rokotteiden kustannusvaikuttavuudesta. Esimerkiksi pneumokokki- ja rotavirusrokotteet ovat tuottaneet noin kaksi euroa jokaista niihin sijoitettua euroa kohden.

Parhaillaan kansalliseen rokoteohjelmaan ehdolla olevan vesirokkorokotteen odotetaan merkittävästi vähentävän vesirokon yhteiskunnalle aiheuttamia kuluja.

Seminaarin lopuksi käydyssä paneelikeskustelussa STM:n selvityshenkilönä toimiva Osmo Soininvaara totesi, että kustannusvaikuttavuudella on terveydenhuollossa erittäin suuri merkitys.

”Kustannustehokkuus ei kuitenkaan tuota vähemmän menoja, vaan enemmän terveyttä”, hän sanoi.

Paneelissa todettiin, että muutamassa vuodessa Suomessa on siirrytty tuottavuuspuheesta vaikuttavuuspuheeseen, ja että vaikuttavuuden kehittämisessä osana sote-uudistusta viranomaiset, terveydenhuolto ja lääketeollisuus kulkevat samaan suuntaan.