Rekisteritutkimus Suomessa – kuinka varmistamme kilpailukykymme?

Suomalaisen rekisteritutkimuksen tila ja mahdollisuudet olivat aiheena Lääketeollisuus ry:n järjestämässä seminaarissa 18.11.2015. Rekisteritutkimuksella on suuri merkitys akateemisessa ja kaupallisessa tutkimuksessa. Se palvelee myös päätöksentekijöitä tuottamalla tietoa esimerkiksi suomalaisten sairastavuudesta, hoitojen onnistumisesta ja kustannusvaikuttavuudesta. Biopankeilla ja genomitiedolla on tässä yhä suurempi merkitys.

Rekisteritutkimuksen merkitys korostuu, kun väestön ikääntyminen lisää sosiaali- ja terveydenhuollon kustannuksia. Tämän vuoksi tarvitaan uusia hoitomuotoja ja lääkkeitä, joiden turvallisuutta ja tehokkuutta on pystyttävä seuraamaan aiempaa tehokkaammin. Rekisteritutkimukset ovat keino lisätä myös Suomeen tehtäviä tutkimus- ja tuotekehitysinvestointeja, koska terveydenhuollon rekisterimme ovat maailman mittakaavassa ainutlaatuiset. Pohjoismaiden ulkopuolella ei juuri ole kansallisia terveydenhuollon rekistereitä, vaan ne perustuvat vakuutusyhtiöiden tai sairaaloiden keräämiin aineistoihin, jolloin ne koskevat vaan osaa väestöstä.

”Erinomaiset tietovarantomme on saatava hyötykäyttöön, sillä jo yksin Sote-uudistus edellyttää palveluiden vertailtavuutta ja avoimuutta”, sanoi seminaarin pääpuhuja, johtaja Liisa-Maria Voipio-Pulkki sosiaali- ja terveysministeriöstä.

Biopankit ja rekisteritutkimus – unelma-avioliitto?

Suomessa toimii yhdeksän biopankkia, jotka keräävät, säilyttävät ja luovuttavat ihmisperäisiä näytteitä. Helsingin biopankin tieteellisen johtajan professori Olli Carpénin mukaan biopankkinäytteet ja niihin liitetty kliininen ja rekisteritieto tuovat täysin uusia mahdollisuuksia esimerkiksi hoitojen vaikuttavuuden seurantaan.

Biopankkien ja rekisteritutkimusten unelma-avioliitossa on kuitenkin vielä tarvetta avioliittoneuvonnalle, Carpén linjasi. Ongelmana Carpén piti sitä, etteivät kaikki rekistereitä ylläpitävät viranomaiset tulkitse lakia samalla tavalla.

”Biopankkitoiminta voi merkittävästi edesauttaa kliinistä tutkimusta ja parantaa terveydenhoitoa, mutta lainsäädännön soveltamisessa on vielä puutteita.”

Ongelmana tiedonsaannin hitaus

Rekisteripohjaisia lääketutkimuksia Suomessa ja maailmalla tekevän Epid Research Oy:n toimitusjohtaja Eero Mertano piti hankalana sitä, että tietojen saaminen suomalaisista rekistereistä voi kestää pahimmillaan yli vuoden. Mertanon mukaan tutkijat saavat vastaavista rekistereistä tiedot Ruotsissa huomattavasti Suomea nopeammin.

Yhtenä ratkaisuna tähän saattaa toimia seminaarin paneelikeskusteluun osallistuneen Kelan lääketutkimuspäällikkö Jaana Martikaisen kertoma tieto siitä, että Kelan tietopalveluihin on rekrytoitu lisää työvoimaa.

”Rekisteritutkimukselle on kysyntää. Lääketeollisuus investoi Euroopassa vuosittain 30 miljardia euroa tutkimukseen ja tuotekehitykseen, ja rekisteritutkimus on tästä oma, todennäköisesti kasvava siivunsa. Kysymys on siitä, tehdäänkö rekisteritutkimusta Suomessa vai jossakin muualla”, seminaarin puheenjohtajana toiminut Lääketeollisuus ry:n toimitusjohtaja Jussi Merikallio summasi seminaarin sanomaa.