Lääketeollisuus voisi tuoda kaivattuja investointeja Suomeen

Lääketeollisuus työllistää yli 700 000 ihmistä Euroopassa. Lääkkeiden tutkimukseen ja tuotekehitykseen teollisuus sijoittaa noin 30 miljardia euroa vuodessa. Se on reippaasti enemmän kuin yhdelläkään toisella toimialalla. Lääkekehitys on korkean teknologian työtä. Ala vaatii huippuosaajia onnistuakseen tuomaan uuden lääkemolekyylin markkinoille.

Euroopan saamat lääketeollisuusinvestoinnit ovat merkittävät. Vaikka varsinkin Keski-Euroopassa on ollut lääketeollisuutta jo muutaman vuosisadan ajan, läpimurto jonkin sairauden hoidossa on voinut vaatia mullistusta myös maailmankatsomuksessa. Viimeisen sadan vuoden aikana hoitomenetelmien kehitys on lisännyt selvästi hyvinvointia ympäri maailmaa.

Suomi saa osansa näistä investoinneista joka vuosi. Suomessa toimiva lääketeollisuus tuo työpaikkoja, työllistää korkeasti koulutettua henkilökuntaa ja tekee kliinisiä lääketutkimuksia. Maksuttomia tutkimuslääkkeitä annetaan potilaille noin 70 miljoonalla eurolla. Tutkimusten seurannan ja potilaan hoidon tutkimusaikana maksavat lääkeyritykset. Suomessa on lääkkeiden tuotantoa ja lupaavia merkkejä jopa tuotannon laajentamisesta lähivuosina. Suomeen syntyy uusia pieniä tutkimusyrityksiä jatkuvasti. Hyvä ja palkitseva toimintaympäristö takaa sen, että yritykset investoivat Suomeen jatkossakin.

Innovaatio vaatii kärsivällisyyttä

Nerous on 99 prosenttia perspiraatiota ja 1 prosentin verran inspiraatiota sanoi Edison aikoinaan. Sama lainalaisuus pätee myös lääkeinnovaatioihin. Usein vasta jälkikäteen huomataan, että keksintö olikin merkittävä. Tai uusi innovaatio oli ponnahduslauta jollekin isommalle keksinnölle. Vähimmillään lääkekeksintö lisää potilaan vaihtoehtoja - parhaimmillaan löydetään lääkehoito sairauteen, jota ei ennen hoidettu millään.

Yksi uusi lääkemolekyyli vaatii yli miljardin euron investoinnin. Kymmenet lupaavat innovaatiot hylätään tutkimustyön loppumetreillä. Tuon yhden onnistuneen molekyylin tuotoilla katetaan epäonnistumiset.

Lääkekehitys on investointi kahdella merkittävällä tavalla. Suoraan rahassa voidaan laskea yhteen ne eurot, joita teollisuus sijoittaa työpaikkoihin, teollisuuteen ja tuotantoon tai tutkimustyöhön. Toinen merkittävä ja inhimillinen tapa mitata investointia on terveys. Hyvän terveyden hyödyt on laskettavissa rahassa. Mittareita terveyshyödyille on lukuisia, valtaosa niistä on jollain tavalla kiisteltyjä.

Vähemmällä rahalla saadaan aikaan enemmän.
Lähde: IMS MIDAS., MAT 09 2012 (2012)

Hyvä terveys ei ole itsestäänselvyys

Yksi käytetty mittari on elinajanodote. Elämme yhä pidempään ja tulevat sukupolvet vielä meitäkin kauemmin. Syitä elinajan pidentymiseen on useita eikä yhtä tekijää pystytä nostamaan toista tärkeämmäksi. Elinajan pidentyminen on tuonut meille lisää terveitä elinvuosia. Työ- ja toimintakykymme säilyy pidempään.

Rokotteiden, valistustyön ja ennaltaehkäisevän hoidon ansiosta maailmasta on onnistuttu hävittämään monia vakavia sairauksia. Kehityksen kääntöpuolena on ihmiskunnan lyhyt muisti. Kun polio ja tuhkarokko eivät ole enää vitsauksia, niiden vakavuus unohdetaan. Hyvää terveyttä pidetään itsestäänselvyytenä ainakin siihen asti, kunnes vakava sairaus osuu omalle tai läheisen kohdalle.

Sekään ei ole itsestään selvää, että teollisuuden asema Euroopassa, saati Suomessa, pysyy tällaisena kuin nyt. Maailma on globalisoitunut. Jokainen maa niin Euroopassa kuin Aasiassakin toivoo lääketeollisuuden investointeja omaan maahansa. Kilpailu koventuu entisestään. Raha kulkee varmasti aina jonnekin, yleensä sinne missä tuotot ovat parhaimmat. 

 

Polio on käytännössä hävinnyt Euroopasta rokotteiden ansiosta.
Lähde: WHO: Vaccine-preventable diseases: monitoring system: (2009)