Näkökulma 2-2017

Näkökulma 2-2017 raportoi 21.3.2017 järjestetystä Uudistuva lääkeala 2017 -huippuseminaarista.

Yhtenäinen lääkeala luotasi tulevaisuutta Uudistuva lääkeala 2017 -huippuseminaarissa

Vaikuttava, maan kattava lääkehoito ikääntyvässä Suomessa oli aiheena Farmasian oppimiskeskuksen järjestämässä Uudistuva lääkeala 2017 -huippuseminaarissa tiistaina 21.3.2017.

Mukana seminaarissa olivat lääkealan toimijat teollisuudesta tukkuihin sekä avo- ja sairaala-apteekkeihin. Sosiaali- ja terveysministeriön puheenvuoroina seminaarissa kuultiin sosiaalineuvos Kari Haaviston tilannekatsaus sote-uudistuksesta, projektipäällikkö Anja Noron katsaus lääkehuoltoon osana hallituksen kärkihankkeita sekä erityisasiantuntija Eija Pelkosen esitys rationaalisesta lääkehoidosta.

Seminaari huipentui viiden kansanedustajan paneelikeskusteluun, jonka aiheena oli lääkkeiden merkitys hyvän hoidon takeena.

Sote-kuva kirkastuu

Sosiaalineuvos Kari Haavisto kertasi sote-uudistuksen pääpiirteet havainnollisella esityksellään. Uudistuksen tärkeimpiä periaatteita ovat palvelujen integraatio, jonka myötä sosiaali- ja terveyspalvelut sulautuvat samaan kokonaisuuteen, valinnanvapaus, jonka myötä potilas saa valita oman hoitopaikkansa, kustannusten kasvun hillitseminen, jonka myötä sote-kustannusten nousuvauhdin odotetaan hidastuvan nykyisestä kolmesta prosentista alle prosenttiin vuodessa, sekä digitalisaatio, joka varmistaa tiedonkulun eri toimijoiden välillä sekä tiedolla johtamisen sosiaali- ja terveydenhuollossa.

Keskustelussa kirkastui näitä teemoja yhdistävä hoidon vaikuttavuus eli potilaan saamat terveyshyödyt ja hoitoyksikön tai yhteiskunnan saamat hyödyt. Vaikuttavuuden arviointi edellyttää hoidon tulosten seurantaa ja tiedolla johtamista, minkä digitalisaatio mahdollistaa. Rajallisten resurssien käyttö vaikuttavaksi osoitettuun hoitoon hidastaa kustannusten kasvua.  

Ikäihmisten kotihoito ja kaikenikäisten omaishoito hallituksen kärkihankkeena

Projektipäällikkö Anja Noro kertoi ikäihmisten kotihoitoon ja kaikenikäisten omaishoitoon kohdistuvista hallituksen kärkihankkeesta. Kaikkiaan hallituksella on vuosille 2016-2018 yhteensä viisi STM:n tontilla olevaa kärkihanketta, joihin rahaa on varattu yhteensä 130 miljoonaa euroa.

Ikäihmisten kotihoidon kehittämiseen ja kaikenikäisten omaishoidon vahvistamiseen tähtäävän hankkeen pyrkimyksenä on tuottaa nykyistä yhdenvertaisempia, paremmin koordinoituja ja kustannusten kasvua hillitseviä palveluja. Tavoitteena on edistää ikääntyvien terveyttä ja toimintakykyä, monialaista kuntoutusta ja kotiin annettavia palveluja sekä juurruttaa omaishoitajien jaksamista tukevia käytäntöjä ja lisätä perhehoitoa.  Yksi keskeinen osa terveyttä ja toimintakykyä edistäviä palveluita on lääkehoito, jonka osuus hankkeessa nousi esityksessä esiin.   

Vaikuttavaa, turvallista, laadukasta, taloudellista ja yhdenvertaista

Erityisasiantuntija Eija Pelkonen kertoi rationaalisen lääkehoidon toimeenpano-ohjelmasta, jota toteutetaan verkostomaisesti. Myös lääkealan toimijat teollisuudesta, tukuista ja apteekeista ovat mukana valmistelussa. Pelkosen mukaan rationaalinen lääkehoito on vaikuttavaa, turvallista, laadukasta, taloudellista ja yhdenvertaista.

Rationaalinen lääkehoito parantaa potilaan kokonaisvaltaisen hoidon toteutumista ja ihmisten toimintakykyä. Se luo myös edellytyksiä potilaan ja yhteiskunnan kannalta kustannustehokkaalle lääkehoidolle. ”Ohjelma etsii konkreettisia keinoja lääkehoitojen optimaaliseksi toteutumiseksi mahdollisimman kustannustehokkaasti”, Pelkonen sanoi puheenvuorossaan.

Pelkosen mukaan hankkeessa valmisteltavat periaatteet ohjaavat lääkehoitoa ja lääkehuoltoa koskevan sääntelyn kehittämistä uusia sote-rakenteita varten. Hanke etenee siis käytännössä sote-uudistuksen aikataulussa.

Vaikuttava, maan kattava lääkehoito ikääntyvässä Suomessa

Lääkealan toimijoiden yhteisessä keskustelussa lääketeollisuuden, lääketukkukaupan, apteekkien ja sairaala-apteekkien edustajat tarkastelivat vaikuttavan, maan kattavan lääkehoidon edellytyksiä ikääntyvässä Suomessa.

Lääketeollisuus ry:n toimitusjohtaja Jussi Merikallio määritteli keskustelun otsikon sanat:

Ikääntyvä Suomi merkitsee väestörakenteen muutosta. Lääkehoito mahdollistaa sen, että ikääntyneet pärjäävät itsenäisesti mahdollisimman pitkään. Se, että lääkehoito kattaa koko maan, merkitsee sitä, että lääkkeet ovat yhdenvertaisesti potilaiden saatavilla kaikkialla maassa, ja että ne korvataan potilaalle kansallisen korvausjärjestelmän kautta. Vaikuttavuus on Merikallion mukaan nähtävä laaja-alaisesti niin, että sitä arvioidessa huomioidaan terveyshyödyn lisäksi myös yhteiskunnalliset hyödyt, kuten työkyky.

”Tutkimus ja hoitoinnovaatiot, keskeisimpinä uudet lääkehoidot, mahdollistavat järjestelmän kehittymisen. Ne ovat ainoa vaihtoehto hyvän hoidon ja hyvinvoinnin turvaamiseksi. Ne ovat myös ainoa keino taloudellisiin haasteisiin sekä hoidon tarpeen kasvuun vastaamiseksi”, Merikallio sanoi.

Lääkkeiden merkitys hyvän hoidon takeena

Viiden kansanedustajan paneelissa Tuula Haatainen, Arja Juvonen, Annika Saarikko, Sari Sarkomaa sekä Sari Tanus keskustelivat lääkkeiden merkityksestä hyvän hoidon takeena.

”Tänä vuonna syntynyt lapsi elää viisi vuotta pidempään kuin 20 vuotta sitten syntynyt lapsi. Lääkehoidolla on tässä merkittävä rooli”, totesi Annika Saarikko.

Tuula Haataisen mukaan yhteiskunnan kokonaishyödyistä voidaan pitää esimerkkinä nuoren mahdollisuutta saada hyvää hoitoa ja jatkaa koulunkäyntiä sairaudestaan huolimatta. Sari Tanus painotti lääkehoitoa panostuksena ja investointina silloin, kun se on oikea-aikaista ja oikein toteutettua. Arja Juvosen mukaan sote-uudistuksessa on kehitettävä läpinäkyvyyttä ja parhaita käytäntöjä sekä huolehdittava jatkuvasta koulutuksesta, jotta esimerkiksi hoitajat osaavat antaa uusia lääkkeitä.   

Poliitikot tukivat lääkehuollon ja rationaalisen lääkehoidon pohdintaa kokonaisuutena, pelkän apteekkikeskustelun sijaan. He kertoivat kaipaavansa lääkkeiden kustannustehokkuuden ja vaikuttavuuden arvioinnin tueksi lisää tutkittua, tiivistettyä tietoa lääkehoitojen vaikutuksista verrattuna muihin hoitomuotoihin.

”On luotava rakenteet esimerkiksi sote:ssa sille, että voidaan tarkastella kokonaisuutta pelkän osaoptimoinnin sijaan”, Sari Sarkomaa sanoi.

Lääkekehityksen kokonaisuuteen kuuluu myös terveysalan kasvustrategia ja mahdollisuus lisätä Suomeen tehtäviä tutkimusinvestointeja. Suomen päätös hakea Euroopan lääkevirastoa EMA:aa Suomeen sai poliitikoilta varauksetonta kannatusta.