Näkökulma 3-2018

Toimitusjohtajan tervehdys

Kulunut syksy on kulunut vauhdilla yhdistyksessämme. Vaikea uskoa, että kohta takanani on jo puoli vuotta Lääketeollisuuden toimitusjohtajana. Uusi tehtävä on tuntunut kuin uudelta kodilta, erityisesti siksi, että päivittäin koen tekeväni merkityksellistä työtä suomalaisten terveyden puolesta.

Vaikuttamisasioita on yhdistyksemme pöydällä useita niin kansallisella tasolla kuin EU:ssakin. Tavoitteenamme on ollut mm. ns. tulevaisuuslakien vauhdittaminen vielä tällä hallituskaudella. Nyt näyttää siltä, että kaikkia lainsäädäntöesityksiä ei tällä kaudella saada käsiteltyä, mutta toivomme, että ne ovat uuden hallituksen työlistalla ensimmäisten joukossa.

Syksyn aikana olemme aloittaneet myös valmistautumisen tulevaan vaalivuoteen ja Suomen EU-puheenjohtajakauteen. Tässä Näkökulma-uutiskirjeessä keskitymmekin juuri julkistettuihin vaalitavoitteisiimme sekä innovaatio- ja tutkimuskysymyksiin. 

pakkasterveisin,
Sanna Lauslahti, Lääketeollisuus ry:n toimitusjohtaja

 

Lääketeollisuus odottaa tulevalta hallitukselta panostuksia terveyteen ja tutkimukseen

Lääketeollisuuden näkemyksen mukaan eriarvoisuuden vähentäminen, terveydenhuollon vaikuttavuuden parantaminen ja terveyteen investoiminen ovat avainasemassa suomalaisten terveyden lisäämisessä. Tulevalta hallitukselta ala odottaa panostusta osaamiseen ja tutkimukseen, jotta terveysalasta voidaan rakentaa Suomen uusi lippulaiva.

Lääketeollisuus ry on julkaissut tavoitteensa seuraavalle hallituskaudelle syyskokouksessaan marraskuussa.

”Kaikilla suomalaisilla tulee olla tasavertaiset mahdollisuudet oikea-aikaiseen ja parhaaseen mahdolliseen hoitoon taloudellisesta asemastaan tai asuinpaikastaan riippumatta. Terveydenhuollon ja lääkehoidon riittävä rahoitus on turvattava ja uusia, joustavia rahoitusmalleja tulee kehittää.”, Lääketeollisuus ry:n toimitusjohtaja Sanna Lauslahti painottaa.

Väestömme ikääntyminen luo terveydenhuoltojärjestelmällemme entistä enemmän uudistusvaatimuksia. Toiminnan ja hoitojen tulee olla vaikuttavia ja käytettävissä olevat resurssit on kyettävä käyttämään mahdollisimman tehokkaasti. Resurssien kohdentamisen tulee perustua jatkossa entistä enemmän tiedolla johtamiseen ja hoitoja tulee arvioida niiden vaikuttavuuden ja arvon näkökulmasta, ei pelkästään syntyvien kustannusten kautta.  Terveysdataa tulee hyödyntää entistä enemmän ja tehokkaammin. Tarvitaan myös valtakunnallisia laaturekistereitä ja vaikuttavuusmittareita.

Lue lisää hallitusohjelmatavoitteistamme täältä.

 

Suojellaanko Suomessa enemmän tietoa kuin potilasta? Onko Suomesta mahdollista rakentaa terveystutkimuksen mallimaa?

Suomi voisi olla terveystutkimuksen mallimaa ja suomalaiset maailman tervein kansa. Edellytyksinä nähdään riittävä rahoitus, mahdollistava lainsäädäntö, huippuosaaminen ja kansalaisten luottamus.

Yhteinen tahtotila näyttää syntyneen siitä, että Suomi voisi olla terveystutkimuksen mallimaa. Tekemistä kuitenkin riittää vielä monella saralla, totesi Lääketeollisuus ry:n toimitusjohtaja Sanna Lauslahti yhdistyksen syysseminaarissa 21.11.

Suomessa on parhaillaan käsiteltävänä useampi tutkimustyötä koskeva lakiehdotus; laki sote-tiedon toissijaisesta käytöstä, genomilaki ja biopankkilankki. Näiden lakien nopea voimaan saattaminen on äärimmäisen tärkeää, jotta Suomi näyttäytyy kilpailukykyisenä terveystutkimuksen maana  ja pärjää kansainvälisessä kilpailussa.

Lue yhteenveto seminaaristamme ja tutustu esityksiin.

 

Suomella on hyvät edellytykset kansainvälisiin rekisteritutkimuksiin

Kansainvälinen kiinnostus RWE-tyyppisiin rekisteritutkimuksiin on kasvamassa. Suomella on hyvä mahdollisuus saada osansa kasvavista rekisteritutkimusinvestoinneista, kunhan toimintaympäristön ketteryydestä ja suomalaisesta erityisosaamisesta pidetään kiinni. Tämä selviää Lääketeollisuuden tutkimussäätiön tilaamasta selvityksestä.

Selvityksen mukaan kilpailukyky edellyttää mahdollistavaa lainsäädäntöä, tietovarantojen kehittämistä ja terveysdatan laatuun panostamista. Lisäksi Suomessa on varmistettava, että meillä on tulevaisuudessa riittävästi tutkijoita ja huipputason analytiikkaosaamista.

MedEnginen tutkimusraporttiin voi tutustua täällä.

Myös Fimea julkaisi tällä viikolla selvityksen reaalimaailman datan hyödyntämisestä. Samalla Fimea on koonnut käytännön ehdotuksia, joiden avulla reaalimaailman aineistoja voidaan hyödyntää valvonnassa, arvioinnissa, päätöksenteossa ja ohjauksessa.

Selvityksessä todetaan, että reaalimaailman aineistot voivat olla laadukkaita vain, jos pääsemme kertakirjauksen periaatteeseen. Päätöksenteon tueksi on saatavilla yhä enemmän tietoa ja tarve tauti- tai potilasryhmäkohtaiseen tietoon kasvaa. Lääkehoitojen arvioinnin lisäksi Suomessa tulisi arvioida systemaattisesti myös muut käyttöönotettavat terveydenhuollon menetelmät. Lisäksi selvityksessä nostetaan esiin, miten arviointityö tulisi järjestää yhteen organisaatioon.

Mihin reaalimaailman dataa tarvitaan? Näkökulmana lääkkeiden ja lääkinnällisten laitteiden valvonta, arviointi (HTA) ja kansallinen ohjaus. Fimean selvitys.

 

Vuoden Lääkeinformaatioteko -tunnustus jaettiin jo toista kertaa peräkkäin kampanjalle, joka kannustaa antibioottien vastuulliseen käyttöön

Lääketeollisuus ry jakaa Vuoden Lääkeinformaatioteko-palkinnon vuosittain Farmasian päivien yhteydessä. Jo toista kertaa peräkkäin palkinnon pokkasi kampanja, joka pureutuu varsin merkittävään ja ajankohtaiseen terveyskysymykseen eli antibioottiresistenssiin.

Kampanjan tavoitteena oli lisätä suomalaisten tietoisuutta ja kiinnittää huomio antibioottiresistenssiin vakavana asiana. Kansainvälisen terveysjärjestön WHO:n mukaan antibioottiresistenssi muodostaa maailmanlaajuisen terveysuhan. Antibioottiresistenssistä arvioidaan johtuvaan vuosittain maailmassa noin 700 000 kuolemaa. Määrän on ennustettu nousevan 10 miljoonaan vuoteen 2050 mennessä, ellei asiaan puututa.

Palkitun kampanjan toteuttivat Pfizer Oy, Suomen Infektiolääkärit ry, Suomen Sairaalahygieniayhdistys, Kliiniset Mikrobiologit ry, Suomen yleislääkärit ry ja Miltton Oy.

Lue lisää.