Suomi tarvitsee ulkomaisia investointeja

Suomi tarvitsee vahvan kotimaisen kysynnän ja kasvavien vientialojen lisäksi investointeja ulkomailta. Ulkomaiset investoinnit tukevat vakaata taloudellista kehitystä ja kestävää kasvua. 

Suorat ulkomaiset investoinnit vahvistavat tietotaidon ja osaamisen karttumista, työllisyyttä ja kilpailuasemaa suhteessa muihin maihin. Lisäksi yritysten rahoitusasema ja kotimainen rahoitusjärjestelmä vahvistuvat ja verotulot kasvavat. Kaikki nämä asiat kertautuvat, jos kiinnostus Suomea kohtaan kasvaa ja ulkomaisten investointien virta muuttuu entistä vuolaammaksi.

Valtio asettikin vuonna 2012 tavoitteeksi saavuttaa Euroopan unionin keskimääräisen ulkomaisten investointien tason suhteessa bruttokansantuotteeseen vuoteen 2020 mennessä. Kirittävää on. Tavoiteeseen pääseminen vaatii 20-30 miljardin euron lisäystä nykyiseen ulkomaisten investointien kantaan. Kasvua tukevia tekoja tarvitaan.

Terveysalalla kasvupotentiaalia

Suomi pärjää jatkossa korkean arvonlisän toimialoilla. Toimialoilla, joilla innovoidaan, tehdään uusia ja erityisen vaativia asioita. Näitä korkean teknologian aloja ovat mm. teollisen toiminnan ympäristövaikutuksia vähentävä puhdas teknologia eli cleantech, terveysteknologia ja lääketeollisuus. Kaikilla niistä on kasvavat maailmanmarkkinat ja ne voivat houkutella Suomeen mittavia investointeja aivan uudella tavalla.

Terveysalan ja erityisesti lääketeollisuuden investoinnit ovatkin tervetulleita. Pitkäjänteistä työtä ja malttia vaativa kehitystyö sitoo rahaa ja osaajia Suomeen: lääketutkimukset työllistävät ja tuovat investointeja useiden vuosien ajan. Tutkimusympäristö pitää saada sellaiseksi, että Suomeen saadaan mahdollisimman paljon lääketutkimuksia.

Lääkeyritykset investoivat Suomeen vuosittain noin 250 miljoonaa euroa tutkimukseen ja tuotekehitykseen. Investointien määrä voidaan kaksin- jopa kolminkertaistaa, jos teemme oikeita asioita.

Lääketeollisuus ry kysyi kevättalvella 2014 jäsenyrityksiltään, millaisena investointikohteena ne näkevät Suomen. Yritykset näkevät tilanteen kaksijakoisena: Suomesta voitaisiin johtaa yhteispohjoismaisia ja Baltian maiden toimintoja, tänne voisi tuoda lisää tutkimustoimintaa tai tuotantokapasiteettia. Toisaalta investointikielteisyydeksi tulkittu asenne vähentää Suomen kiinnostavuutta.

Terveys- ja lääkealan kasvustrategiassa esiin nostetut ongelmat löytyivät helposti myös kyselyssä. Vastaavasti strategiassa esitetyt ratkaisut lisäisivät vastaajien mielestä Suomen houkuttelevuutta ja nopeuttaisivat investointien saamista Suomeen.

Terveysalan vienti ja tutkimus kulkevat käsi kädessä

Tutkimusinvestointien lisäksi lääketuotannolla on tärkeä rooli mm. Turussa ja Espoossa. Lääkeyritys Bayerin menestys on nostanut sen yhdeksi Suomen suurimmaksi yhteisöverojen maksajaksi. Nousun taustalla on Suomessa kehitetyt lääkeinnovaatiot. Turussa valmistettavien tuotteiden vienti on kasvanut vuosi vuodelta. Lääkeyritys Orion on toinen hyvä esimerkki siitä, että suomalaisilla lääkeinnovaatioilla voi ponnistaa maailmanmenestykseen.

Myös muu terveysala on menestynyt viennin saralla. Helsinkiläisen terveysteknologiayrityksen Planmecan 3D-kuvantamislaitteet ja hammaslääketieteen laitteet ovat olleet kansainvälisiä menestystarinoita.

Molemmissa tapauksissa tuotantoinvestointien ja työpaikkojen taustalla on Suomessa tehty tutkimus. Kansainvälisesti pieniltä vaikuttavat lääketeollisuuden tuotteet voivat olla Suomen näkökulmasta merkittäviä. Lääketeollisuuden ja terveysteknologian tuotteet ovat nousseet vientitilastojen kärkikymmenikköön.

Myös muiden ulkomaisten yritysten kiinnostus Suomea kohtaan on kasvanut. Amerikkalainen lääkeyritys Eli Lilly on viime vuosina investoinut Turkuun yhdessä suomalaisen kumppaninsa kanssa. Turussa valmistettavat lääkkeet menevät vientiin ja yrityksillä on valmius laajentaa valmistusta kysynnän kasvaessa.