Lääkkeiden huoltovarmuudessa tarvetta normien purkamiselle

Lääkkeiden huoltovarmuutta turvataan Suomessa ylimääräisillä lääketeollisuuden ja sairaaloiden ylläpitämillä lääkkeiden velvoitevarastoilla. Toimintaa sääntelee laki lääkkeiden velvoitevarastoinnista. Työ- ja elinkeinoministeriön alainen Huoltovarmuuskeskus maksaa korvauksia lääketeollisuudelle varastoon sitoutuneesta pääomasta. 

Laki lääkkeiden velvoitevarastoinnista ei enää moneltakaan osin vastaa tämän päivän tarpeisiin. Lain perusteet on laadittu 1980-luvulla, ja moni asia on ehtinyt merkittävästi muuttua. Laki on hankala ja kallis varastointivelvollisille, mutta myös asian ympärillä toimiville viranomaisille. Sen vuoksi Lääketeollisuus ry on yhdessä Apteekkitavaratukkukauppiaat ry:n, Orion Yhtymä Oyj:n, Pirkanmaan ja Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirien sairaala-apteekkarien sekä Rinnakkaislääketeollisuus ry:n kanssa lähettänyt kirjeen velvoitevarastointilain uudistustarpeesta sosiaali- ja terveysministeriöön, työ- ja elinkeinoministeriöön sekä liikenne- ja viestintäministeriöön.  

Lain kokonaisuudistusta on odotettu ainakin yhden hallituskauden verran. Huoltovarmuuskeskus sai vuonna 2014 tehtäväksi koota yhteen epävirallisen työryhmän pohtimaan nykylakia. Työryhmä laati muistion, jonne on koottu yhteen eri toimijoiden näkökulmista keskeisimpiä ongelmakohtia. STM käynnisti erilaisia toimia asian eteenpäin viemiseksi. Muun muassa syyskuussa 2015 voimaan tullut asetusmuutos on tuonut joustavuutta aiempaan verrattuna. Tämä ei kuitenkaan korvaa lain kokonaisuudistusta.

Poikkeusolot on mietittävä osana SOTE-uudistusta

SOTE-uudistus on yksi valtakunnan suurimmista valmisteilla olevista uudistuksista. Sen valmistelu vaatii paljon STM:n resursseja. Uudistuksen yhtenä osana tulee miettiä, miten mm. lääkkeiden saatavuus turvataan poikkeusoloissa. Lääkkeiden velvoitevarastointi on keskeinen osa poikkeusoloihin varautumista terveydenhuollossa.

SOTE-uudistuksen lisäksi hallituskauden tavoitteena on parantaa Suomen kilpailu-kykyä purkamalla yritysten toimintaa jäykistäviä normeja. Velvoitevarastointilaki on yksi tällainen normi, joka tulee miettiä kriittisesti läpi. Kaikki alalla ovat yksimielisiä siitä, että laki ei enää seuraa aikaansa ja aiheuttaa turhaa jäykkyyttä sekä lainvalvojille että varastointivelvollisille. 

SOTE-uudistuksen ja normien purkutalkoiden näkökulmasta lääkkeiden velvoitevarastoinnissa tulisi miettiä ainakin seuraavat asiat:

  • mihin lääkkeiden velvoitevarastoinnilla on tarkoitus varautua
  • mitä poikkeusoloilla tarkoitetaan sekä miten lääkehuolto varmistetaan poikkeusoloissa
  • se, mihin halutaan varautua, vaikuttaa suoraan siihen, mitä lääkkeitä ja millaisia määriä tulee milläkin taholla varastoida
  • miten varastointi järjestetään kustannustehokkaasti uudistetussa sosiaali- ja terveydenhuollossa
  • kuka varastoi lääkkeet kustannustehokkaasti ja kierrätystehokkaasti sekä poikkeusolot huomioiden
  • jos lääketeollisuus ja sairaalat vastaavat lääkkeiden velvoitevarastoinnista, miten varastointivelvoitteen kokonaiskustannusrasite korvataan ja miten varastoja valvotaan
  • jos lääketeollisuus ja sairaalat vastaavat lääkkeiden velvoitevarastoinnista, miten varastointi saadaan varastointivelvollisille mahdollisimman joustavaksi ja markkinatilanteet huomioiviksi

Tähän asti tehdyn valmistelutyön ei saa antaa valua hukkaan. Lääkkeiden velvoitevarastoinnissa hyvä ja toimiva kokonaisuus edellyttää laaja-alaisen virallisen työryhmän perustamista. Vasta perusteellisen pohdinnan jälkeen alkaa lainsäädäntötyö.