Innovaatioita julkisen ja yksityisen yhteistyönä - Lääketeollisuus ry:n 60-vuotisjuhlaseminaari 27.4.2017

Lääketeollisuus ry keskusteli 60-vuotisjuhlaseminaarissaan keskeisten sidosryhmiensä kanssa siitä, miten julkisen ja yksityisen sektorin yhteistyönä tuotetuilla innovaatioilla voidaan edistää terveyttä, parantaa hoidon laatua ja edistää sote-tavoitteita sekä siitä, miten terveysala on suomalaisen innovaatiopolitiikan ytimessä. Tässä tiivistelmä alustuksista.

Kansanedustaja Annika Saarikko: innovaatioita julkisen ja yksityisen yhteistyönä tehdään ihmisen hyväksi 

Lääkeyritysten investoinnit Suomeen ovat jo kääntyneet kasvuun. Kansanedustaja Annika Saarikko näki Euroopan lääkeviraston EMA:n tavoittelun edelleen vahvistavan positiivista Suomi-kuvaa.

Saarikko kehotti miettimään, mitä kansainvälisesti kilpailukykyisen toimintaympäristön edistämiseksi ryhdytään seuraavaksi tekemään nyt, kun esimerkiksi syöpäkeskus on käynnistetty ja neurokeskuksen valmistelu etenee.

Saarikko totesi, että innovaatioita julkisen ja yksityisen yhteistyönä tehdään ihmisen hyväksi. Uusien lääkeinnovaatioiden kustannusvaikuttavuudesta on varmistettava riittävä tieto ja sote-rakenteiden on sen jälkeen tuettava tiedon hyödyntämistä. Lisäksi tarvitaan eettis-moraalista pohdintaa, mitä hoitoa kenellekin annetaan.  Saarikko puhui myös lääkkeiden saatavuudesta potilaille ja tarpeesta huolehtia siitä, että kansainväliset yritykset haluavat toimia Suomessa. Lääkesääntelyn kehittämisessä hän korosti riskinjakomalleja, rationaalisen lääkehoidon toimeenpanoa ja lääkkeiden oikean käytön tukemista.

Kansanedustaja Saarikko kiitti Lääketeollisuus ry:tä ja sen jäsenyrityksiä rakentavasta toiminnasta ja vahvasta viestinnästä koskien Suomen tulevaisuuden mahdollisuuksia.

Johtaja Liisa-Maria Voipio-Pulkki, STM: innovaatioilla parempaa sotea

Keskeisiä tekijöitä tulevassa kehityksessä ovat väestön ikääntyminen ja kaupungistuminen sekä sote-menojen kasvun hillintä. Johtaja Voipio-Pulkki peräänkuulutti väestön toimintakyvyn säilyttämistä ja sitä, että kun ikää tulee lisää, lisävuosien tulisi olla mahdollisimman terveitä. Tämän kehityksen hallinta edellyttää yhteiskuntavastuuta kaikilta toimijoilta.

Vielä kesken olevaa monikanavarahoituksen yksinkertaistamista Voipio-Pulkki pohti maakuntien ohjauskeinojen näkökulmasta. Suurin kiinnostus ohjauksessa kohdistuu niihin noin 10 %:iin potilaista, joilla on korkeat hoitokustannukset. Siis joko korkea hoitotarve tai kallis hoito. Huomio kohdistuu tässä ryhmässä myös lääkehoitoihin.  

Voipio-Pulkki korosti lääkehuollon ja lääkehoidon sääntelyn kehittämisessä sitä, että tarvittavat palvelut tuotetaan joustavasti ja kustannustehokkaasti.  Ensin tulee määritellä sairaala-apteekkien, avohoitoapteekkien ja sosiaalihuollon laitosten lääkehuollon tehtävät. STM aikoo ohjata lääkehoitoa rationaalisen lääkehoidon periaatteilla.

Jatkossa keskeisin kysymys on se, mistä tulevat seuraavat uudet lääkeläpimurrot ja millä ekosysteemillä, ts. miten ne saadaan potilaiden käyttöön. Voipio-Pulkki ennakoi, että syöpälääkkeet ja aivosairauksien lääkkeet ovat ne seuraavat lääkeryhmät, joiden käyttöönottoon on satsattava.  Voipio-Pulkki näki ekosysteemin kehittämisessä tarvetta lääketeollisuuden ja sote-toimintojen väliselle yhteiskuntasopimukselle.

Teollisuusneuvos Antti Valle, TEM: terveysala suomalaisen innovaatiopolitiikan ytimessä

Valle esitti kiitoksensa Lääketeollisuus ry:n luotettavuudelle lukujen tuottajana ja edunvalvontajärjestönä. Lääketeollisuus on innovaatiopolitiikan ytimessä.

Valle piti juhlaseminaarin aihetta julkisen ja yksityisen yhteistyöstä oikea-aikaisena, sillä hallituksen puolivälitarkastelussa tämä yhteistyö oli keskeisesti esillä. Tämä näkyi mm. Tekesin ja Suomen Akatemian ja yliopistojen rahoitusta koskevissa päätöksissä. Kumppanuusmallien suuntaan Suomea tulee Vallen mukaan ohjaamaan myös OECD Suomen innovaatiotoiminnan arviointiraportissa, joka julkaistaan kesäkuussa.   

Valle puhui laajasti yhteisen toiminnan kehittämisestä, jossa keskeistä on tiivis vuoropuhelu yritysten kanssa. Julkisten toimijoiden rooliin kuuluu varmistaa, että toiminnan kehittämisen edellytykset ovat kunnossa. 

Dekaani Pentti Huovinen: yliopistot ja yritykset synnyttävät yhdessä huippututkimusta ja kaupallisesti kannattavaa uutta toimintakulttuuria            

Turun yliopiston lääketieteellisen tiedekunnan dekaanin Pentti Huovisen mukaan yliopistoille on tärkeää, että terveysalan kasvustrategialla on kahden perättäisen hallituksen hankkeena laaja parlamentaarinen hyväksyntä. Käytännön tasolla Huovinen korosti yliopistojen ja teollisuuden säännöllisen yhteydenpidon tärkeyttä kasvustrategian tiekartan toimeenpanossa. Yhtenä kansallisen lääkekehityksen kannalta tärkeänä hankkeena hän mainitsi lääkekehityskeskuksen, josta STM on teettänyt esiselvityksen.

Huovinen puhui käytännönläheisesti myös mikrobiologian ja bakteerien merkityksestä terveydelle sekä immuunivasteen kehittämisen tärkeydestä. Yliopistoilla ja teollisuudella on yhteinen haaste antibioottiresistenssin torjumisessa ja uusien hoitojen löytämisessä. Jos bakteerien resistenssi kehittyy nykyisellä vauhdilla, niiden aiheuttaman kuolleisuuden ennakoidaan olevan maailman suurin kuolinsyy vuonna 2050.