Jussi Huttunen

Lääkkeillä parannetaan sairauksia ja säästetään rahaa

Hyvin toteutettu lääkehoito parantaa ja lievittää oireita, ylläpitää työ- ja toimintakykyä ja pidentää elämää. Lääkehoito vähentää usein hoidon kokonaiskustannuksia ja muuttaa hoidon painopistettä sairaalasta avohoitoon, kirjoittaa emeritus professori Jussi Huttunen Fimean Sic! -lehdessä.

Lääkehoito säästää hoidon kustannuksissa

Lääkehoidosta kertyy säästöjä monella tavalla. Oikein toteutettu lääkehoito vähentää sairaalahoidon ja kalliiden hoito- ja tutkimustoimenpiteiden tarvetta. Hyvä esimerkki on nivelreuma. Uusien reumalääkkeiden ansiosta sairaalahoidosta, reumakirurgiasta ja kuntoutuksesta johtuvat kustannukset ovat nopeasti vähentyneet, Jussi Huttunen muistuttaa artikkelissaan.

Lääkehoito muuttaa jatkuvasti palvelujärjestelmän rakenteita

Reumasairaalan toiminta loppui, koska reuman komplikaatiot pystytään nyt ehkäisemään tehokkailla lääkkeillä, hän kirjoittaa. Sydän- ja verisuonitautien hoito on nykyään enimmäkseen avohoidossa tapahtuvaa primaari- ja sekundaaripreventiota. Aivoverenkierron häiriöiden ehkäisy verenpainelääkkeillä ja antitromboosilääkkeillä vähentää laitoshoidon ja hoivan tarvetta, ja yhä useampi vanhus elää kotona aivan viimeisiä viikkoja ja päiviä lukuun ottamatta.

Oireiden lievityksestä sairauden ehkäisyyn

Lääketutkimuksen ja -hoidon painopisteen on tulevaisuudessa ennustettu siirtyvän oireiden lievityksestä ja sairauksien hoidosta sairauksien ehkäisyyn. Kohdesairauksia voisivat olla esimerkiksi tyypin 1 ja tyypin 2 diabetes, dementia ja monet syöpämuodot, Huttunen linjaa. Raja ehkäisyn ja hoidon välillä on liukuva, hän sanoo

Tutkimus avainasemassa

Lääkehoito voi tulevaisuudessa kehittyä vain, jos lääketutkimukseen osoitetaan riittävästi voimavaroja, professori Huttunen muistuttaa. Harmikseen hän toteaa, että hoidon kustannuksia arvioitaessa ei oteta riittävästi huomioon hoidon avulla saavutettavia hyötyjä.

Lopuksi Jussi Huttunen toteaa, että tehokas ja vaikuttava lääkehoito on aina kokonaisuus. Hoitotavoitteen saavuttaminen edellyttää lääkehoidon tarpeen huolellista arviointia, jatkuvaa potilasohjausta ja lääkärin tai hoitajan sekä potilaan kiinteää yhteistyötä.

Emeritus professori Jussi Huttusen koko artikkeli Sic! –lehdessä on luettavissa täältä