Rokotteilla terveyttä ja kustannussäästöjä

Yksi kustannusvaikuttavimpia terveyttä ylläpitäviä keinoja on ennaltaehkäisevä rokottaminen tauteja vastaan. Suomi on satsannut laajaan kansalliseen rokotusohjelmaan, ja rokotuskattavuus on maassamme hyvä. Näin on saatu hävitettyä useita vaarallisia tauteja, kuten esimerkiksi kurkkumätä, polio ja jäykkäkouristus. 

Tuhkarokon, sikotaudin ja vihurirokon (MPR-tautien) kotimaiset tartunnat saatiin hävitettyä Suomesta rokotusten avulla 1990-luvulla. Myös Hemofilus-bakteeri Hib:n aiheuttamat vakavat taudit, kuten keuhkokuume, aivokalvontulehdus, kurkunkannen alueen äkäinen tulehdus ja verenmyrkytys olivat harmina erityisesti alle viisivuotiailla pikkulapsilla ennen 1980-luvulla aloitettua kattavaa rokotusohjelmaa.

Vielä kymmenen vuotta sitten lähes kaikki pikkulapset sairastuivat rotaviruksen aiheuttamaan ripuliin ja oksennustautiin. Etenkin ensimmäinen sairastumiskerta voi olla raju ja johtaa pienen lapsen kuivumiseen. Ennen rotavirusrokotteen ottamista rokotusohjelmaan keskimäärin 2 000 lasta joutui vuosittain rotavirusripulin johdosta sairaalahoitoon. Syksyllä 2009 aloitettujen laajojen rokotusten jälkeen sairaalahoitoa vaativat sairastumiset ovat vähentyneet viidennekseen.

Myös pienten lasten vakavat pneumokokkitaudit (keuhkokuume, aivokalvontulehdus ja vakava yleisinfektio) ovat vähentyneet merkittävästi sen jälkeen, kun niitä ehkäisevä rokote otettiin kansalliseen rokotusohjelmaan syyskuussa 2010. Suomalaistutkimuksen mukaan pneumokokkirokotuksilla ehkäistään Suomessa vuosittain 20 100 välikorvantulehdusta, 1 300 tärykalvojen putkitusta, 530 keuhkokuumetta ja 90 verenmyrkytystä sekä yksi kuolemantapaus.

Jälkitauditkin vähenevät tautien kadotessa. Esimerkiksi tuhkarokon jälkitautina lapsi saattoi saada keuhkokuumeen tai aivotulehduksen, ja siihen kuoli yksi jokaista 10 000 sairastunutta kohti.

Yhteiskunta hyötyy sijoituksestaan rokotusohjelmaan sairauksien suorien ja epäsuorien kustannusten vähenemisenä. Säästöt, eli sairauden hoitokulut ja sairauspoissaolot, voivat näkyä heti rokottamisen jälkeen. Esimerkiksi kausi-influenssarokotus vähentää hengitystieinfektioista aiheutuvia sairauspoissaoloja talvikaudella 28 prosenttia. Useimpien rokotteiden kohdalla säästöt kertyvät vuosien kuluessa rokottamisesta. Usein säästöjä kertyy koko yksilön eliniän ajan.

Järkevä askel rokotusohjelman kehittämisessä olisi Kansallisen rokotusasiantuntijaryhmän suosituksen mukaisesti sisällyttää vesirokkorokote rokotusohjelmaan. Rokotusohjelmaa valmistelevien asiantuntijoiden mukaan rokote maksaisi itsensä takaisin vähentyneiden sairauspoissaolojen kautta moninkertaisesti.