Näkökulma 6-2016

Lääketeollisuus ry korostaa tutkimuksen merkitystä sote-uudistuksessa

Tutkimus varmistettava uusissa sote-rakenteissa

Lääketeollisuus ry pitää valmisteilla olevaa sosiaali- ja terveydenhuollon uudistusta 18 sote-alueen ja viiden yliopistosairaalan yhteistyöalueen pohjalta toimivana ratkaisuna lääketutkimuksen, lääkehoidon ja lääkehuollon näkökulmasta. 

Terveydenhuollon ensisijainen tehtävä on ennaltaehkäistä ja hoitaa sairauksia, mutta terveydenhuollon kehittymisen kannalta on välttämätöntä, että sairaaloissa tehdään hoitotyön lisäksi myös tutkimusta. Potilaalle tutkimus merkitsee sitä, että hänen sairauttaan tutkitaan ja hoidetaan viimeisimmän lääketieteellisen tiedon mukaan.

Sote-uudistuksen lainsäädännössä on tärkeää huomioida yliopistojen ja yliopistosairaaloiden rooli, jotta uusissa sote-rakenteissa voidaan varmistaa myös tutkimus hoitotyön rinnalla. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että tutkimustoiminnalle on luotava rakenteet ja varattava henkilökuntaa, jota lääketeollisuus voisi työllistää lääketutkimuksissa.

Potilaille lisää valinnanvapautta

Potilaiden vapautta valita palvelun tuottaja on mielestämme tarpeen lisätä. Valmistelussa on ajateltu niin, että lääkärit ja muut terveydenhuollon ammattilaiset vastaisivat hoidon sisällöstä näissä valittavissa paikoissa. Potilaiden mahdollisuus tehdä valintoja edellyttää kuitenkin riittäviä vertailutietoja. Tuottajakohtaista tietoa tarvitaan muun muassa hoidon laadusta ja kustannuksista sekä niiden taustalla olevista hoitomenetelmistä ja lääkkeistä. 

Alueelliset erot huomioitava

Tarkoitus on, että sote-alueet vastaavat hoidon kokonaisuudesta viidellä yhteistyöalueella. Tämän tulee koskea myös lääkehoitoja. Alueelliset erot, esimerkiksi pitkät etäisyydet ja alueen väestön ikärakenne ja terveys on voitava ottaa huomioon lääkehoitokäytännöissä.

Moderni lääkehoito on olennainen osa tehokasta terveydenhuoltoa. Sote-uudistuksen myötä lääkehuolto tulee rinnastaa muihin sairaanhoidollisiin palveluihin. Lääkehoito ei ole vain kuluerä, vaan sillä tuotetaan hoidon vaikuttavuutta eli terveyttä ja toimintakykyä potilaille.

Hoitoketjujen ja -käytäntöjen alueellinen yhtenäistäminen edesauttaa lääkehoidon tulosten parantamista ja luo sitä kautta nykyistä parempia mahdollisuuksia potilaiden toiminta- ja työkyvyn parantamiseen.

Viisi hankinta-aluetta sairaalalääkkeille

Viiden yliopistosairaalan ympärille rakentuvat yhteistyöalueet mahdollistavat uudessa sote-rakenteessa edelleen nykyisen, tehokkaaksi todetun viiden hankintarenkaan mallin lääkkeille. Hankinnat on myös sote-uudistuksen jälkeen rytmitettävä valtakunnallisesti niin, että yritysten välinen jatkuva kilpailu on edelleenkin mahdollista.

Myös lääkkeiden hankintamenettelyiden sisältöä on jatkuvasti kehitettävä esimerkiksi siinä, miten lääkkeiden kokonaisvaikuttavuus ja potilaiden erot voitaisiin huomioida valintaperusteissa.

Uuden maakuntien yhteisen hankintayksikön resurssit tulisi mielestämme kohdentaa sote-uudistuksen alkuvaiheessa kokonaan palveluiden tuottajien laatu- ja kustannusvertailuihin, jotta potilaiden valinnanvapaus voisi toteutua. Hankintayksikölle kertyneen osaamisen hyödyntämistä lääkehankintojen kehittämisessä mm. työmäärän vähentämiseksi voidaan arvioida sitten myöhemmin kokemuksen karttuessa.

Avohoidon valtakunnallinen lääkekorvausjärjestelmä säilytettävä

Sote-rahoitusta pohtivan selvitysryhmän väliraportin mukaan valtion ja sairausvakuutuksen rahoitus voidaan joko ohjata kokonaisuudessaan sote-alueille tai säilyttää edelleen erillään. Mielestämme kummallakin mallilla on etunsa. Tärkeintä on kuitenkin se, että avohoidon lääkekorvausperusteet ja korvausten maksatus säilytetään edelleen valtakunnallisena rahoitusratkaisusta riippumatta, kuten selvitysryhmä esitti.  

Avohoidon lääkekorvausjärjestelmän tulee olla valtakunnallinen niin, että potilaat ovat yhdenvertaisessa asemassa asuinpaikasta riippumatta. Keskitetty avohoidon lääkkeitä koskeva päätöksenteko lisää mallin hallinnollista tehokkuutta ja mahdollistaa korvattavien lääkkeiden laajan valikoiman. Kaikki lääkärin määräämät avohoidon lääkkeet tulee olla potilaalle korvattavia, jos lääkkeiden hintalautakunta (Hila) on ne hyväksynyt, riippumatta lääkärin työpaikasta.

Uudet lääkkeet arvioitava valtakunnallisesti

Uusien avohoito- ja sairaalalääkkeiden vaikuttavuuden arviointi tulee toteuttaa valtakunnallisesti niin, että uusien innovaatioiden hyödyt saadaan nopeasti käyttöön. Sairaala- ja avohoitolääkkeisiin tulisi soveltaa samoja arvioinnin kriteereitä kuin esimerkiksi laitteille ja näiden rajalliset arviointiresurssit tulisi yhdistää. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että nykyisistä hallinnollisista rakenteista on luovuttava.

                             

Lääketeollisuuden visio lääkehoidosta ja lääkehuollosta uusissa sote-rakenteissa

  • Potilaat saavat oikea-aikaista ja tarkoituksenmukaista lääkehoitoa asuinalueesta riippumatta sekä avo- että sairaalahoidossa.
  • Uusia kustannustehokkaita innovaatioita hyödynnetään lääkehuollon ja terveyspalvelujen toteuttamisessa.
  • Terveydenhuollon toimintamallit painottavat terveyttä edistävää ja vaikuttavaa avohoitoa (mm. hoitoprosessit ja -ketjut).
  • Lääke- ja muun hoidon vaikuttavuuden arvioinnissa varmistetaan riittävä osaaminen ja yhtenäiset kriteerit. Arvioinnissa painotetaan yhteiskunnan kokonaiskustannuksia (ml. sairauslomat ja työkyvyttömyyseläkkeet).
  • Avohoidon kansallisen lääkekorvausjärjestelmän päätöksenteko ei pirstoudu eri alueille, eikä julkisen ja yksityisen sektorin määräämien lääkkeiden korvattavuus pirstoudu erilleen.
  • Lääkehoitoon liittyvä päätöksenteko on avointa ja ennakoitavaa niin, että innovaatioiden hyödyt saadaan nopeasti käyttöön (korvattavuus ja hankintamenettelyt).