Yhteiskunnan investoinnit lääkealaan ovat viesti tutkimusmyönteisyydestä

Terveysalan kasvustrategia on kolmen eri ministeriön ja terveysalan toimijoiden yhteishanke. Se on ollut määrätietoinen toimi parantaa Suomen kilpailukykyä, kun tutkimusinvestoinnit etsivät kohdemaata. Sitoutuneisuutta yhteiseen strategiaan osoittaa se, että yhteiskunta on perustamassa neurokeskuksen ja rekistereiden toissijaista käyttöä koskevaa lainsäädäntöä uudistetaan parhaillaan. Toimet ovat oikeat ja viestivät muun muassa innovatiiviselle lääketeollisuudelle, että toimintaympäristöä halutaan kehittää tutkimusta tukevaan suuntaan.

Terveysalan kasvustrategiassa tunnistettiin tarve koota eri terapia-alueiden hajallaan olevia tutkimusresursseja tiiviimmin keskinäiseen yhteistyöhön eri osaamiskeskusten alle. Näin Suomi kykenisi tehokkaammin hyödyntämään olemassa olevia resurssejaan mm. kansainvälisten tutkimusinvestointien houkuttelemiseksi ja tutkimuskumppanina toimimiseksi. Pienelle maalle resurssien ja ennen kaikkea osaamisen keskittäminen on kilpailuetu. Osaaminen kertyy nopeasti, kun työtä ei tehdä hajallaan.

Lääkeyritysten T&K-investoinnit ovat 200 miljoonaa euroa

Suomi on ollut pitkään vahva kliinisten lääketutkimusten kohdemaa, ja suomalaiset ovat perinteisesti olleet tutkimusmyönteisiä. Olemme olleet paljon kokoamme suurempi toimija kansainvälisesti. Viimeisen vuosikymmenen aikana suhteellinen asemamme tutkimusten kohdemaana on kuitenkin hiljalleen heikentynyt kilpailijamaiden kehitettyä tutkimusedellytyksiään Suomea voimakkaammin.   

Valtion tutkimusrahoituksen jyrkkä lasku on vaarantanut korkeatasoisen kliinisen tutkimuksen jatkumisen terveydenhuollossa. Tilannetta haastaa edelleen se, että sote-uudistuksen valmistelussa lääketieteellinen tutkimus maakuntien liikelaitoksissa ja sote-keskuksissa on jäänyt toistaiseksi huomioimatta.

Lääketeollisuus ry:n tuore selvitys osoittaa, että nyt lääkealan investoinnit Suomeen ovat kääntymässä nousuun. Viime vuonna ala investoi tutkimukseen ja tuotekehitykseen noin 200 miljoonaa euroa, mikä on selvästi enemmän kuin edellisvuosina. Merkittävä osa investoinneista tulee edelleen kliinisistä lääketutkimuksista. Rekisteritutkimuksen osuus on kasvamassa. Tavoitteena on saada tutkimusinvestointeja tulevina vuosina merkittävästi lisää ja kasvustrategia toimii tiekarttana tavoitteelle.

Tutkimuksiin investoiminen tuo investointeja yhteiskuntaan

Sote-uudistus tuo uudenlaisen toimintaympäristön tutkimustyölle. Uudistus on hyvä mahdollisuus määritellä, miten maakunnat käytännössä ohjataan panostamaan riittävästi resursseja terveyden tutkimukseen ja kehittämistyöhön. Ilman tutkimustyötä Suomeen ei synny huippuosaamista. Esimerkiksi syövän ja neurologisten sairauksien hoidossa suomalainen osaaminen on maailman luokkaa. Ei ole sattumaa, että Suomessa tehtävät kliiniset lääketutkimukset painottuvat juuri näihin terapia-alueisiin.

Monissa vakavissa sairauksissa tutkimusvaiheessa olevat lääkkeet ovat ratkaiseva osa potilaan hoitoa. Lääketeollisuus ry arvioi vuonna 2014, että lääkeyritykset investoivat vähintään 50 miljoonaa euroa pelkästään potilaille annettaviin tutkimuslääkkeisiin. Suorien rahallisten hyötyjen lisäksi yhteiskunta hyötyy Suomeen syntyvästä osaamisesta ja potilaat uusimmista lääkehoidoista.

Panostukset resursseihin, yhteistyöhön eri toimijoiden välillä ja hyviin prosesseihin ovat viesti investointeja harkitseville. Ne antavat kuvan tutkimus- ja innovaatiomyönteisestä yhteiskunnasta.