Näkökulma 7-2017: Sairauden hoitoa on katsottava kokonaisuutena

Lääketeollisuus ry julkisti kesäkuun lopussa ehdotuksen, minkä tyyppisillä mittareilla sairauden hoidon vaikuttavuutta voitaisiin seurata. Ehdotus on osa vaikuttavuusmittareiden kehittämistä uusissa sote-toiminnoissa koskevaa keskustelua.  Ehdotukseen on koottu indikaattorit seitsemälle kansanterveydellisesti merkittävälle sairaudelle. Indikaattorit on valittu niin, että tieto on saatavissa nopeasti nykyisillä tietojärjestelmillä.

Sote-uudistus on voimistanut tarvetta tietää, mitä hyötyä erilaisilla sosiaali- ja terveydenhuollon palveluilla saadaan. Seuranta vaatii indikaattoreita, mutta yhdellä mittaristolla ei voi saada vastauksia kaikkiin vaikuttavuutta koskeviin kysymyksiin.

Yhteiskunnalla on varaa vain vaikuttavaan hoitoon. Ilman tutkimuksia, selvityksiä ja seurantaa emme kuitenkaan voi tietää, mitkä hoidot ovat vaikuttavia. Tiedolla johtaminen on välttämätöntä.

Palvelujärjestelmän vaikuttavuutta on mitattava eri mittaristolla kuin sairauksien hoidon vaikuttavuutta. Esimerkiksi valinnanvapauteen liittyviin laatuvertailuihin on kehitettävä erilaisia mittareita kuin sairauden riskitekijöiden muutoksen tai potilaan toiminta- tai työkyvyttömyyden seurantaan.  Mittaristoja tarvitaan moniin eri tarkoituksiin ja tällä hetkellä viranomaiset laativat niitä esimerkiksi osana sote- ja alueuudistusta ja lääkkeille osana Lääkepolitiikka 2020 seurantaa.

Hyviä indikaattoreita on vaikea rakentaa, vaikka tietoa mittareiden pohjaksi on hyvin saatavilla.  Työtä helpottaa, jos sitä ei yritäkään tehdä yksin. Erilaisten näkökulmien ja tarpeiden huomioiminen auttaa suunnittelemaan ja kehittämään mittaristoja, jotka eivät jää yhteiskunnasta irrallisiksi. Lääketeollisuus ry:n julkistamat mittarit ovatkin tarkoitettu keskustelun avaukseksi.

Sairauden hoitoa on katsottava kokonaisuutena

Lääketeollisuus ry on valmistellut oman ehdotuksensa, miten hoidon vaikuttavuutta voisi seurata. Ehdotus lähtee siitä, että sairauden hoitoa on katsottava kokonaisuutena, eikä lääkehoitoa tai mitään muutakaan yksittäistä hoitotoimenpidettä pitäisi erottaa omaksi seurattavaksi asiakseen.

Ehdotukseen on koottu indikaattoreita seitsemälle kansanterveyden kannalta keskeiselle sairaudelle: keuhkosyöpään, tyypin 2 diabetekseen, sepelvaltimotautiin, aivohalvaukseen, depressioon, Alzheimerin tautiin ja tulehduksellisiin suolistosairauksiin.

Indikaattorit on valittu niin, että niistä on tieto saatavilla helposti ja nopeasti nykyisistä tietojärjestelmistä.

Mittariston on valmistellut Lääketeollisuus ry:lle tutkimus- ja asiantuntijapalveluyritys Medaffcon Oy. Ehdotus löytyy Lääketeollisuus ry:n verkkosivulta.

Hyvin totutettu lääkehoito voi muuttaa palvelujärjestelmää

Hyvin toteutettu lääkehoito parantaa ja lievittää oireita, ylläpitää työ- ja toimintakykyä ja pidentää elämää. Se vähentää usein hoidon kokonaiskustannuksia ja muuttaa hoidon painopistettä sairaalasta avohoitoon.

Hyvin toteutettu lääkehoito vähentää sairaalahoidon ja kalliiden hoito- ja tutkimustoimenpiteiden tarvetta. Se voi myös muuttaa palvelujärjestelmää. Aivoverenkierron häiriöiden ehkäisy verenpainelääkkeillä ja antitromboosilääkkeillä vähentää laitoshoidon ja hoivan tarvetta, ja yhä useampi vanhus voi elää pidempään kotona. Astman hoito on siirtynyt lääkehoidon kehityksen myötä sairaalasta avohoitoon. Nivelreuman biologinen lääkehoito on vähentänyt nivelten leikkaustarvetta ja siirtänyt hoidon siihen erikoistuneesta Heinolan sairaalasta potilaan hoidosta vastaavaan lähimpään erikoissairaanhoidon yksikköön.

Tehokasta ja vaikuttavaa lääkehoitoa ei voi erottaa sairauden muusta hoidosta. Hoitotavoitteen saavuttaminen edellyttää lääkehoidon tarpeen huolellista arviointia, hoidon tulosten seurantaa ja jatkuvaa potilasohjausta. Rationaalisen lääkehoidon keskeisenä tavoitteena on potilaan kokonaisvaltaisen hoidon toteutuminen ja toimintakyvyn parantuminen.

Hoidon tulosten seurannassa on nykyisin vielä puutteita. Niitä ollaan korjaamassa aikaisempaa kattavammilla ICT-ratkaisuilla ja lisäämällä hoitoyksiköiden mahdollisuuksia tiedolla johtamiseen.  

Myös toimintatapojen muutokseen on investoitava

Tiedolla johtaminen voi perustua vain tutkimuksiin ja selvityksiin, joiden taas tulee pohjautua luotettavaan aineistoon. Sitä meidän kansallisissa rekistereissämme riittää, ja valmisteluissa olevien lakiuudistusten myötä rekisteritiedon käyttö tulee jatkossa nykyistä helpommaksi.

Helpompi rekisteritiedon saatavuus ei kuitenkaan riitä, jos rekisteriin kertyvä data on puutteellista tai virheellistä. Mitä rakenteisempaan muotoon tieto rekistereissä kirjataan, sen paremmin sitä voidaan käyttää tutkimuksissa.

Valmistelussa oleva laki sosiaali- ja terveystietojen tietoturvallisesta hyödyntämisestä on tärkeä tiedon saatavuuden kannalta, mutta sen lisäksi on investoitava toiminnan kehittämiseen. Lupaprosessit, mahdollisesti tarvittavat eettiset arvioinnit sekä aineiston tietoturvalliset toimitukset vaativat työtä ja työlle tarvitaan tekijöitä. Tämä investointi tulee moninkertaisesti takaisin, jos tietoa saadaan johtamisen tueksi. Vaikuttavuustiedolle on myös kasvava kansainvälinen tarve ja Suomella on hyvä mahdollisuus vastata tähän kysyntään.

Uudistuva lainsäädäntö yhdistettynä ketterään toimintaympäristöön tuo yhä enemmän tutkimusta Suomeen. Jotta meidän maineemme edistyksellisenä rekisteritutkimusmaana voisi säilyä, aineiston laatuun tulee kiinnittää huomiota. Tarvitsemme laadukasta aineistoa myös toiminnan johtamiseen.