Näkökulma 8-2016

Tutkimus, koulutus ja sote –seminaari eduskunnassa 16.6.2016:

 Hyvä hoito ei synny ilman tutkimusta

Ilman tutkimusta ei ole korkeatasoista lääketiedettä, eikä ilman tutkimukseen perustuvaa opetusta ole myöskään terveydenhuollon ammattilaisia. Tämä ja useita muita tutkimuksen tärkeyttä korostavia näkökulmia tuli esiin tutkijoiden ja kansanedustajien seuran Tutkaksen sekä Lääketutkimusneuvottelukunnan yhteisessä seminaarissa eduskunnassa torstaina.

Seminaarin tarkoituksena oli etsiä ratkaisuja siihen, kuinka lääketutkimuksen ja lääketieteellisen koulutuksen asema turvataan terveydenhuollossa Sote-uudistusta rakennettaessa.

Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin toimitusjohtajan Aki Lindénin mukaan kyse on viime kädessä siitä, kuka tutkimuksen tekemisen maksaa. Aiemmin erityisvaltionosuus eli evo-rahoitus oli korvaus siitä, että yliopistosairaalan resursseja kuluu tutkimukseen ja opetukseen. Rahoituksen osuus oli aiemmin 12 prosenttia sairaalan budjetista, mutta leikkausten jälkeen osuus on enää kahdesta kolmeen prosenttia. 

Koulutuksen ja tutkimuksen asema huomioitava laissa

Professori Pentti Huovinen Turun yliopiston lääketieteellisestä tiedekunnasta kertoi, että Suomessa on parhaillaan 4500 lääkäriä koulutuksessa sairaaloissa eri puolilla maata. Koulutuksen ja tutkimuksen asema sairaaloiden toiminnassa on asia, joka tulisi huomioida lainsäädännössä.

”Korkeatasoista koulutusta ei ole ilman tutkimusta. Jos koulutuksella on ylipäänsä merkitystä, se kuuluu yliopistoille”, Huovinen sanoi.

Rahoitus pieninä puroina

Valtakunnallisen PET-keskuksen johtaja, Turun yliopiston professori Juhani Knuuti nosti esiin tutkimusrahoitukseen liittyvät haasteet tutkijan näkökulmasta. Tutkijoiden ajasta suuri osa kuluu rahoituksen hakemiseen. Suomessa tutkimusrahoitus on hankittava pieninä puroina ja lyhyeksi aikaa kerrallaan. Knuutin mukaan terveystutkimukseen liittyvä rahoitus on jäänyt Suomessa erityisen huolestuttavasti jälkeen. Vain huippuyksikkörahoitus on Suomessa pitkäaikaista ja merkittävää, mutta tutkijoista vain pieni osa pääsee tämän rahoituksen piiriin.

Suomen syöpäpotilaat ry:n toiminnanjohtaja Minna Anttonen kertoi, että potilaan kannalta ensisijainen kysymys on se, miten potilas pääsee mukaan tutkimukseen. ”Onko tutkimus hoidon laadun takuu? Lisääkö mahdollisuus tutkimustyöhön henkilöstön viihtyvyyttä? Sitouttaako tutkimus potilaisiin? Vastaus näihin kaikkiin tulisi olla kyllä”, Anttonen sanoi.

Lääketeollisuus etsii parhaita kumppaneita

Lääketeollisuuden puheenvuoron tilaisuudessa pitänyt MSD:n johtaja Petri Lehto muistutti, että lääketeollisuus etsii koko ajan parhaita kumppaneita ja kumppanuuksia tutkimusten tekemiseen. ”Lääketeollisuuden kannalta tutkimus on kriittisen tärkeää: kyse on terveydenhuollon kyvystä toimia kumppanina uusimman tiedon omaksujana ja kliinisen lääketutkimuksen suorittajana. SOTE-uudistuksen yhteydessä tutkimuksen roolista on kuitenkin keskusteltu hyvin vähän”, Lehto sanoi.

Lehto nosti esiin Suomen kanssa lääketutkimuksista kilpailevien Tanskan ja Ruotsin esimerkit siitä, miten kansalliset kliinisten tutkimusten keskukset ovat lisänneet lääketeollisuuden tutkimusinvestointeja.

”Kun sote on saatu kasaan, samanlainen tiiviimmän yhteistyön mahdollisuus on myös meillä Suomessa”, hän sanoi.

Rahoitus on laitettava kuntoon

Sosiaali- ja terveysvaliokunnan puheenjohtaja Tuula Haatainen sanoi kommenttipuheenvuorossaan, että tutkimukseen liittyvät ongelmat kilpistyvät rahoitukseen, ja rahoitus on laitettava kuntoon. Haatainen piti tärkeänä tutkijoiden ja poliitikkojen keskusteluyhteyttä, sillä kansalaiset odottavat näyttöjä siitä, että yhteisten varojen käytöstä syntyy hyötyä.

Tutkaksen puheenjohtajan, kansanedustaja Sanna Lauslahden mukaan tarvitaan myös rahojen aiempaa tarkempaa kohdentamista.

”Otetaan sote mahdollisuutena tutkimukselle”, Lauslahti kehotti.