Terveysalan vaalikeskustelussa korostui alan merkitys Suomen kasvun moottorina

Keskustelussa peräänkuulutettiin lainsäädäntötyön ripeää valmistelua ja tutkimusrahoituksen vahvistamista.

Viime viikolla 27.2. järjestimme Musiikkitalolla Terveysalan vaalikeskustelun. Tapahtuma kokosi yhteen yli 200 alan asiantuntijaa, järjestöaktiivia, päättäjää, tutkijaa ja poliittista vaikuttajaa keskustelemaan terveysalan tulevaisuudesta.

Tilaisuuden avasi Lääketeollisuus ry:n toimitusjohtaja Sanna Lauslahti, joka totesi terveysalan olevan kasvun moottori monella tapaa.

”Samalla kun luomme uusia, korkean osaamistason työpaikkoja, tuotamme arvoa yhteiskunnalle, ja ennen kaikkea tuomme uusilla vaikuttavilla hoidoilla toivoa potilaille, joiden sairautta ei vielä tänä päivänä voida parantaa”, Lauslahti tiivisti.

Lauslahti nosti esimerkkinä kliinisen lääketutkimuksen tuomat hyödyt. Uusimmat hoidot saadaan suomalaisten potilaiden käyttöön nopeasti ja tutkimustyö pitää lääkärien osaamisen ajan tasalla; he pääsevät viimeisimpien innovaatioiden äärelle ja verkottumaan kansainvälisesti. Yhteensä ala investoi suomalaiseen terveydenhuoltoon vuonna 2017 arviolta 254 M€, joista 200 M€ tutkimukseen ja kehitykseen. Tutkimuksia tekevät terveydenhuollon toimijat saavat tutkimuksiin liittyvät lääkkeet ilmaiseksi. Vuosiarvo näille on n. 50 M€.

Data, tieto ja osaaminen eivät tunne rajoja - ne liikkuvat sinne, missä on vahvimmat kannustimet

Sosiaali- ja terveysministeriön tervehdyksen tilaisuuteen toi strategiajohtaja Liisa-Maria Voipio-Pulkki perhe- ja peruspalveluministeri Annika Saarikon puheen myötä.

Ministerin puheessa korostettiin että Suomella on hyvä maine hyvinvoinnin edistämisen edelläkävijänä. Nykyisen hallituksen tahtotilana on ollut, että edelläkävijyys jatkuu ja edelleen vahvistuu yksilöllisen lääketieteen, tekoälyn ja datatalouden aikakaudella. Terveystoimialojen kasvun vauhdittaminen onkin ollut yksi hallituksen kasvupolitiikan painopistealueista.

Suomessa kansainvälisesti erityistä ovat kasvustrategiatyössäkin näkynyt poikkihallinnollisuus sekä yksityisen ja julkisen yhteistyö. Erityistä ovat myös hyvinvointi- ja terveysalan tietovarannot, jotka tähän asti ovat olleet alikäytössä. 

Uudella lainsäädännöllä pyritäänkin niiden hyödyntämiseen palvelujen kehittämiseen, tieteelliseen tutkimukseen ja innovaatiotoimintaan, sillä tutkimus- ja innovaatiotoiminnalla on ratkaiseva rooli kansantalouden moottorina.

Tuottavuuskehitys perustuu lähes kokonaan uuden tiedon ja teknologian nopeaan soveltamiseen. Samalla yritysten kilpailuasetelma on entistä haasteellisempi, sillä kisaa käydään myös kyvyllä houkutella dataa ja tuottaa siitä tietoa ja hyödyntää sitä. Data, tieto ja osaaminen eivät tunne rajoja ja ne liikkuvat ripeästi sinne, missä kannustimet ovat vahvimmat. Tiedon avoimuudella on suuri arvo, mikä voi muodostua Suomen kilpailutekijäksi.

Ministerin puheessa nostettiin esiin myös toimijoiden yhteinen näkemys, että kasvustrategiatyötä tulee tavalla tai toisella jatkaa, ja terveysalalla tarvitaan hallituskaudet ylittävää pitkäjänteistä yhteistyötä. Keskeisenä pidetään myös, että keskeneräiset lakihankkeet saatetaan loppuun.

Kansainvälinen kisa tutkimushankkeista on kova ja menestyminen edellyttää yhtenäistä Suomea

Tutkimusmaailman kansainvälistä näkökulmaa tilaisuuteen toi FinnGen-hankkeen tutkimusjohtaja Aarno Palotie.

Palotie kuvasi puheenvuorossaan lääketieteen tutkimuksen murrosta, jossa olennaisinta on isojen datamassojen käyttö: geenidata, big data, terveystiedot ja niiden analysointi. Hän totesi myös, että big data -hankkeet ovat niin kalliita, ettei niitä voida rahoittaa julkisesti, ja siksi Suomenkin kannattaa huolehtia kansainvälisestä kilpailukyvystään.

Suomen kilpailukyvyn kulmakivinä Palotie pitää terveysrekistereitä ja sitä, että maamme on edelleen suurin eurooppalainen väestöisolaatti.  Lisäksi biopankkitoiminta ja vuosikymmeniä tehty epidemiologinen tutkimus ovat vahvuuksiamme.

Palotie esitti puheenvuorossaan toiveen, että FinnGen olisi perusta ja ponnahduslauta tuleville vastaaville hankkeille. Kansainvälinen kilpailu on kuitenkin äärimmäisen kovaa; esimerkiksi Virossa kerätään tällä hetkellä kovaa vauhtia biopankkinäytteitä ja Tanska päätti juuri investoida 130 M€ uuteen genomikeskukseen.

”Menestyminen edellyttääkin suomalaisilta toimijoilta vahvaa yhteistyötä, jolloin alueet eivät kilpaile keskenään. Samoin mahdollistava lainsäädäntö tulisi pikaisesti saada eteenpäin ja tutkimuskäytäntöjä on yhtenäistettävä. Sekava säädöstö ja viranomaisten vaihtelevat tulkinnat eivät ainakaan lisää Suomen kilpailukykyä tutkimusympäristönä”, Palotie painotti.

Lääketieteellisen tutkimuksen osaamisperusta on säilytettävä

MSD:n yhteiskuntasuhdejohtaja Petri Lehto toi tilaisuuteen lääketeollisuuden näkemyksen siitä, mitä terveysalan kasvustrategialla on saatu aikaan ja miten työtä tulisi jatkaa tulevalla hallituskaudella.

Lehto kiitteli päätöksentekijöitä erityisesti siitä, että todella mittava lainsäädäntöpaketti on saatu näinkin pitkälle kattaen sote-tiedon toisiolain, genomilain, biopankkilain ja lain kliinisistä tutkimuksista.

Lainsäädäntökokonaisuus on äärimmäisen iso asia ja kytkeytyy uusien osaamiskeskusten toiminnan aloittamiseen. Vaikka suurin osa lainsäädäntöpaketista jää viimeisteltäväksi tulevalle eduskunnalle, ja odottaminen on ollut monelle toimijalle välillä turhauttavaakin.

Lisäksi Lehto nosti esiin selvän muutoksen asenteissa ja yhteistyön tavoissa.

”Terveysalan kasvustrategia on käytännön osoitus siitä, kuinka tiiviiseen yhteistyöhön eri toimialojen ministeriöt Suomessa pystyvät ja ovat halukkaita ja erityisesti siitä, miten aito public-private -partneship meillä toimii. Tämä on kansainvälisesti varsin poikkeuksellista”, Lehto korosti.

Erityishuomiota tulisi jatkossa kiinnittää siihen, ettei lääketieteellisen tutkimuksen osaamisperusta lähde rapautumaan. Perustutkimuksen rahoitukseen tulee satsata, ja kansallisesti on varmistettava, että tutkimustyön kannusteet tutkijoille ovat kansainvälisesti kilpailukykyiset.

”Onhan se harmi, jos meillä on pian lainsäädäntö, mutta kansainvälinen lääketeollisuus ei löydä täältä tutkijoita kumppaneikseen. Vaarana on, että tällöin Suomi olisi tulevaisuudessa vain terveysdatan raaka-aineen tuottaja.”

Eteneekö lakipaketti, vaikka hallitus vaihtuu?

Illan päättäjäpaneelissa mukana olivat eduskuntavaaliehdokas Arja Ryynänen (kesk.), kansanedustaja Eero Lehti (kok.), kansanedustaja Touko Aalto (vihr.), europarlamentaarikko Sirpa Pietikäinen (kok.), kansanedustaja Pilvi Torsti (SDP) sekä kansanedustajaehdokas Anna Vuorjoki (vas.).

Mahdollistavan lakipaketin pikaisesta etenemisestä panelisteilla oli eri näkemyksiä. Eero Lehden mukaan se riippuu tulevasta hallituksesta ja sen tahtotilasta. Touko Aalto puolestaan oli luottavainen, että isoimmat kysymykset on jo käsitelty ja eteneminen olisi sujuvaa hallituspohjasta riippumatta.

Sekä Pilvi Torsti että Anna Vuorjoki näkivät, että tietosuojakysymykset tulevat edelleen nousemaan keskusteluun. Torstin mukaan ne pohdituttavat päättäjiä edelleen. Vuorjoki korosti, että jokaisen suomalaisen pitää pystyä hakeutumaan luottavaisin mieliin terveyspalveluihin pelkäämättä, mihin tiedot sieltä päätyvät.

Sirpa Pietikäinen korosti, että terveysalankin lainsäädännössä on entistä enemmän asioita, jotka pitää ratkaista vähintään EU-tasolla; niin tietosuojaan kuin esimerkiksi lääkkeiden saatavuuteen liittyvät kysymykset. Sekä Pietikäinen että potilasjärjestötoiminnassa itse mukana oleva Arja Ryynänen painottivat, että kansainvälisyys ei potilaita hirvitä. He ovat jo verkottuneet yli kansallisten rajojen ja näkevät sen mahdollisuutena.

Paneelissa käytiin vilkasta keskustelua myös tutkimusrahoituksesta. Lehti nosti esille tällä hallituskaudella kohdennetut lisärahoitukset innovaatiotoimintaan esim. Sitran ja Business Finlandin kautta.

Touko Aalto muistutti, ettei innovaatioita synny ilman perustutkimuksen rahoitusta. Esim. lääketeollisuuden kansainvälisiä investointeja on mahdollista saada nykyistä enemmän Suomeen, mutta se edellyttää uskottavaa tutkimusympäristöä ja pitkäjänteistä perustutkimuksen rahoitusta.

”Samaan tapaan kuin raha menee rahan luo, osaaminen menee osaamisen luo. Tässä syntyy huoli, kuinka paljon suomalaista huippututkimusta jo nyt menetetään”, Aalto totesi.

Myös Pietikäinen painotti, että tutkimuksen ja yliopistojen korkeakoulutuksen rahoitus pitää varmistaa, jotta saadaan osaajia, mutta myös yksityistä rahoitusta.  ”Tarvitaan hyviä opettajia, jotka opettavat tulevaisuuden huippututkijoita”.

Pilvi Torsti peräänkuulutti perustutkimuksen tarkempaa määrittelyä sekä tarvetta selvittää ensi hallituskaudella perinpohjaisesti, mistä kaikesta tutkimusrahoitus koostuu. Lääketieteen alalla esim. yliopistosairaaloiden tekemä tutkimus on yksi erityiskysymyksistä, joita niitäkin tulee tarkastella osana kokonaisuutta.

Torsti totesi keskustelussa myös havahtuneensa muutokseen, joka lääkäreiden tutkimushalukkuudessa on tapahtunut ja toivoi kuulevansa tästä lisää asianosaisilta. Vuorjoki puolestaan korosti myös sitä, kuinka tärkeää hyvän hoidon näkökulmasta on, että tutkimustyö ja kliininen työ kulkevat käsikädessä.

Tulevaisuutta rakennetaan yhdessä - big datalla, avoimilla alustoilla ja toivoa luoden

Keskustelijoilta kysyttiin myös, mihin he ennen kaikkea panostaisivat luodakseen parempaa tulevaisuuden terveydenhuoltoa.

Ryynänen korosti potilaiden mukaan ottamista ja toivon ylläpitämistä keskustelussa nykyistä enemmän.

Lehti ja Aalto liputtivat big datan ja keinoälyn nimeen sekä liiketoiminnan kehittämiseen. Torsti puolestaan peräänkuulutti kansallisen strategian merkitystä ja yhtenäisen näkemyksen muodostamista Suomen vahvuuksista. Vuorjoki korosti ammatillisten siilojen purkamista.

Pietikäinen odottaa terveysalalta siirtymistä alustoihin, joissa tieto liikkuu, paras osaaminen yhdistyy ja genomidatan avulla eurooppalainen lääkekehitystyö piristyy jälleen.