Digitalisoituva terveydenhuolto on vielä isompi asia kuin rakenteista puhuminen

Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistus hallitsee otsikoita ja päättäjien arkea, kuten se on jo tehnyt vuosia ja vuosia. Samaan aikaan rakenneuudistuskeskustelun alle jää se, että Suomessa on rakennettu uudenlaisia maailmanluokan terveydenhuollon perusrakenteita. Voisin jopa väittää, että tulevaisuuden digitalisoituva ja älykäs terveydenhuolto sekä sen rakennustyö on vielä isompi asia kuin keskittyminen yksinomaan rakenteiden kehittämiseen - vaikkakin kumpaakin tarvitaan. 

Olemme tulevaisuuden kynnyksellä. Alamme ammattilaiset ovat olleet kaukaa viisaita, kun ovat rakentaneet päämäärätietoisesti ja sinnikkäästi vankkaa peruspohjaa uuden aikakauden hoidoille – täsmähoidoille, henkilökohtaisille hoidoille. Ja mikä hienointa, kyse ei ole vain hoidoista, vaan myös terveyden edistämisestä. Meidän jokaisen hoito ja sairauksien ennaltaehkäisy tulee pohjautumaan tulevaisuudessa tietoon ja sitä kautta henkilökohtaistuviin hoitoihin sekä keinoälyn hyödyntämiseen.

Samalla voidaan taklata maamme suuria haasteita, mm. kestävyysvajetta. Otan tässä esimerkkinä masennuksen, joka on inhimillisesti raskas niin sairastuneelle kuin lähipiirille. Toisaalta masennus aiheuttaa pahimmillaan loppuiäksi alentuneen työkyvyn tai työkyvyn menettämisen, jolloin yhteiskunnallisesti menetetään arvokasta osaamista työpanoksineen.  Joka viides meistä suomalaisista sairastuu masennukseen jossain vaiheessa elämää. Masennus myös uusiutuu puolella aiemmin sitä sairastaneista. Nykyisin sairastunut voi joutua kokeilemaan paria kolmeakin lääkettä ennen kuin sopiva lääkehoito löytyy, jolloin masennuksesta irti pääseminen vie kuukausia ja kuukausia. Tulevaisuuden yksilöllisessä hoidossa voidaan heti löytää se täsmällisin ja parantavin hoito.

Konkreettisia toimia ja päätöksiä on tehty vuosien varrella, jotta yksilöity terveydenhoito tulisi todeksi. Kansallisena tavoitteena on, että jo muutaman vuoden kuluttua genomikeskus, kansallinen syöpäkeskus, kansallinen neurokeskus sekä biopankkeja yhdistävä osuuskunta ovat toiminnassa rahoituksen kera. Lisäksi tietovarannot ja niiden hyödyntämisen mallit tulee saada vankalle pohjalle. Uusien toimintojen kautta annetaan ihmisille toivoa ja hyvinvointia ja niiden avulla Suomi voi viedä itsensä terveydenhuollon kehittämisen kärkimaaksi.

Tulevaisuutta rakentavat toimemme eivät ole vain meitä jokaista koskettavaa parempaa elämää ilman sairauksia. Samalla isketään toinen haasteemme ja viedään eteenpäin Suomen terveysalan kasvustrategiaa. Siinä keskeisessä asemassa ovat tutkimuksen roolin - mukaan lukien kliinisen tutkimustyön, kehitystyön ja innovaatiotoiminnan - vahvistaminen. Näitä asioita ei saa unohtaa uusissa sote-rakenteissa, mikä tarkoittaa muun muassa tutkimusrahoituksen varmistamista myös tulevaisuudessa. Tutkimukseen investoitu euro kannattaa. Konkreettisesti tämä tarkoittaa potilaille huomispäivän hoitoja jo tänään ja uusia korkean osaamisen työpaikkoja, jotka luovat uutta tulopohjaa hyvinvointiyhteiskuntamme rakentamiselle.

Uutta tulevaisuutta luodaan yhdessä: tutkijoiden, päättäjien, virkamiesten, potilaiden, kolmannen sektorin ja alan yritysten yhteistyönä rikkoen toimialarajoja. Pienenä ketteränä maana meillä on mahdollisuus luoda nopeallakin aikataululla jotain sellaista, joka muuttaa ihmisten elämän laatua ja pituutta. Otetaan yhdessä rooli globaalina kärkitoimijana ja uuden ajan terveydenhuollon rakentajana.

Sanna Lauslahti
toimitusjohtaja
Lääketeollisuus ry

 

Käyttäjän Sanna Lauslahti kuva