Itselääkinnän hyödyt käyttöön!
Itsehoito on ihmisten toimintaa oman terveytensä ylläpitämiseksi tai edistämiseksi sekä sairautensa parantamiseksi tai oireidensa lievittämiseksi. Itsehoito voi olla lääkkeetöntä tai lääkkeellistä. Itselääkintä on yksi osa itsehoitoa.
Itsehoito on yleistynyt koko maailmassa. Sitä edistää kuluttajien koulutustason nousu, terveydenhuollon resurssien rajallisuus ja apteekkihenkilökunnan neuvonnan ja ohjeistuksen korkea taso. Itsehoitolääkevalikoiman laajentuminen edesauttaa myös itsehoidon kehittymistä.
Itsehoitolääkkeissä on käyttämätöntä potentiaalia, jota oikein hyödyntämällä voidaan saavuttaa huomattavia etuja terveydenhuoltoon ja säästöjä yhteiskunnan kustannuksiin.
Asian eteenpäin viemiseksi Lääketeollisuus ry on teettänyt NHG Groupilla tutkimuksen "Itsehoitolääkinnän taloudelliset vaikutukset ja itsehoidon institutionaalinen toimintaympäristö.”
Itsehoitolääkinnän tilanne Suomessa verrattuna Ruotsiin ja Isoon-Britanniaan
Suomessa lääkkeet luokitellaan resepti- ja itsehoitolääkkeiksi, ja niitä voidaan myydä vain apteekista. Ainoa poikkeus on nikotiinikorvaushoitovalmisteet, joita saa luvanvaraisesti myydä myös muun muassa päivittäistavarakaupoista.
Ruotsissa ja Isossa-Britanniassa itsehoitolääkkeet luokitellaan kahteen ryhmään, joista toisia saa myydä vain apteekeista ja toisia apteekkien lisäksi myös apteekkien ulkopuolella. Isossa-Britanniassa apteekista myytävät itsehoitolääkkeet on jaettu edelleen kahteen ryhmään, joista toiset ovat vapaasti apteekista ostettavia (OTC-lääkkeet) ja toisten (BTC-lääkkeet) ostaminen vaatii aina yhteyden farmaseuttiseen henkilökuntaan.
Lääkkeen oikeaa ja turvallista käyttöä parantava BTC-käytäntö on yksi tekijä, joka on mahdollistanut itsehoitolääkevalikoiman laajentamisen Isossa-Britanniassa. Siellä itsehoitolääkkeiden osuus lääkkeiden myynnistä onkin noin 20 %, kun taas Suomessa ja Ruotsissa osuus on noin 12 %. Kaiken kaikkiaan Isossa-Britanniassa itselääkintää on vienyt eteenpäin erityisesti vahva terveyspoliittinen tahtotila.
Itsehoitolääkinnän mahdollisuudet
1. Terveydenhuollon tehostaminen
Itsehoitolääkinnän kehitystä vauhdittamalla on mahdollista saavuttaa huomattavia säästöjä potilaiden ja terveydenhuollon kokonaismenoissa.
Vähentämällä reseptin hankkimisesta aiheutuvia kuluja voidaan säästää merkittävästi yhteiskunnan menoja. Vaikka lääkärikäyntien vähentäminen ei tuo suoraa rahallista säästöä, se vapauttaa terveydenhuollon resursseja muihin tehtäviin. Lisäksi potilaan on vaivattomampaa hankkia lääke suoraan apteekista kuin käydä reseptiä varten ensin lääkärin vastaanotolla.
2. Kelan korvausmenojen väheneminen
Terveydenhuollon resurssien säästämisen lisäksi itsehoitolääkevalikoiman laajentaminen tuo konkreettisia säästöjä Kela-korvausmenoihin, koska ilman reseptiä toimitettavista lääkkeistä ei makseta korvausta.
Vuonna 2010 esimerkiksi allergialääkereseptin hankkimisesta aiheutuneet kokonaismenot olivat vähintään 9,2 miljoonaa euroa ja allergialääkkeistä maksettiin Kela-korvauksia noin 5,5 miljoonalla eurolla.
Kela-korvattavan reseptilääkkeen siirto itsehoitolääkkeeksi tarkoittaa kuitenkin sitä, että potilaan maksettavaksi jäävä osuus kasvaa. Toisaalta itsehoitolääkkeen parempi saatavuus voi olla myös potilaalle tärkeämpi etu kuin mahdollinen Kela-korvaus reseptilääkkeestä.
Säästöpotentiaalia arvioitaessa on kuitenkin otettava huomioon, että kaikkia kaikki lääkkeet eivät sovellu itsehoitoon, eikä kaikkia näihin lääkkeisiin liittyviä lääkärikäyntejä ei ole mahdollista eikä syytäkään poistaa.
Miten itsehoitolääkintää tulisi kehittää?
Suomessa tulisi valmistella itsehoito-ohjelma, jossa määritellään käytännön keinoja itselääkinnän kehittämiseksi ja turvallisuuden varmistamiseksi. Itselääkinnän edistämisen lähtökohtana tulee olla kansanterveydelliset näkökulmat.