Skip Ribbon Commands
Skip to main content
tiedotteet
« Takaisin

Lääketutkimusten syöksykierre pitää oikaista - kliinisten tutkimusten määrä jatkoi laskuaan vuonna 2011

Kliinisten lääketutkimusten lukumäärä on Suomessa enää murto-osa huippuvuosista. Tilanteen korjaamiseksi tarvitaan muutoksia terveydenhuollon käytäntöihin ja lainsäädäntöön.

​Vuonna 2011 Lääkealan turvallisuus- ja kehittämiskeskus Fimealle ilmoitettiin 141 tutkimusta, kun edellisenä vuonna niitä ilmoitettiin 209. Näistä 110 oli ns. kaupallisia tutkimuksia, ja niistä Lääketeollisuus ry:n jäsenyritysten aloittamia kliinisiä tutkimuksia oli 96. Lääketeollisuuden kustantamien uusien tutkimusten määrä on puolittunut tavanomaisistakin vuosista (ks. liitteenä oleva kaavio).

Myös käynnissä olevat tutkimukset ovat laskussa. Huippuvuosina 2000-luvun puolessavälissä oli käynnissä yli 500 tutkimusta, nyt niitä on enää 340.
 
Kliinisiin lääketutkimuksiin osallistui vuonna 2011 yhteensä noin 95 000 potilasta ja tervettä vapaaehtoista tutkittavaa. Eniten osallistujia oli rokotetutkimuksissa noin 85 000 ja toiseksi eniten eli reilut 3 000 sydän- ja verisuonitautiryhmän tutkimuksissa.
 
Syöksykierre oikaistava
Kliiniset lääketutkimukset työllistivät lääkeyrityksissä vuonna 2011 reilut 400 henkilöä, parisataa vähemmän kuin edellisvuonna. Osa vähenemisestä selittyy sillä, että henkilöstöä on siirtynyt palveluntarjoajien palkkalistoille, osa on todellista työpaikkojen vähenemistä. Lääketeollisuus investoi 114 miljoonaa euroa vuonna 2011 tutkimustoimintaan Suomessa.
 
Tutkimustoiminnan väheneminen ei ole pelkästään lääketeollisuuden huoli menetetyistä työpaikoista vaan trendi on huolestuttava myös potilaiden kannalta. Potilas hyötyy tutkimustoiminnasta paitsi mahdollisuutena osallistua käynnissä oleviin tutkimuksiin, myös siten, että lääkärit saavat käyttökokemusta tutkittavan lääkkeen hyödyistä ja haitoista.
 
Syöksykierteen oikaisemiseksi tarvitaan muutoksia. Terveydenhuoltoon tulee saada tilaa myös innovaatio- ja tutkimustoiminnalle. Tämä edellyttää lisää henkilöresursseja ja aikaa. Tutkijoille pitää luoda käytännön mahdollisuus osallistua akateemisiin ja lääketeollisuuden tutkimuksiin. Tutkimus kärsii liian täyteen ahdetusta peruspotilastyöstä. Uusia tutkijoita ei saada rekrytoitua, jolloin tilanne pahenee entisestään tulevina vuosina. Myös lainsäädäntöön ja sen tulkintoihin tarvitaan muutoksia.

Muut pohjoismaat saavat korvaavia tutkimuksia
Laskeva trendi lääketutkimuksissa näkyy myös muissa pohjoismaissa. Niissä tilannetta on kuitenkin kompensoitu niin sanotuilla non-interventiotutkimuksilla. Tiettyä lääkettä käyttäviä potilaita seurataan silloin tiiviimmin kuin normaalihoidossa, mutta potilaan hoitoa ei kuitenkaan ohjata eikä tehdä toimenpiteitä kuten kliinisessä lääketutkimuksessa. Näihin tutkimuksiin liittyvän lainsäädännön tulkinnat ovat Suomessa muita pohjoismaita huomattavasti tiukempia, jolloin niitä harvemmin saadaan Suomeen. Tähän asiaan on kiinnitetty huomiota STM:n Lääkepolitiikka 2020-asiakirjassa ja on toivottavaa, että tilanne muuttuu.

 

Kliininen lääketutkimus 2002-2011.pdfKliininen lääketutkimus 2002-2011.pdf

Lisätietoja:
Lääketeollisuus ry, erityisasiantuntija Mia Bengtström
puh. 040 544 5858