Tuoreimmassa Lääketeollisuus ry:n Näkökulma-uutiskirjeessä käsitellään korvattavien lääkkeiden määrän laskun syitä sekä terveydenhuollon kehityksen edellytyksiä.

Lääkkeiden hintalautakunta (Hila) ryhtyi jo pari vuotta sitten systemaattisesti selkeyttämään hakemusmaksujaan. Vuoden 2013 alusta se aikoo ryhmittää erityyppisten hakemusten maksut uudelleen niin, että erilaisissa menettelytavoissa olevat maksut löytyvät selkeästi. Merkittävimmät hakemustyypit koskevat normaaleja hinta- ja korvattavuushakemuksia ja viitehintajärjestelmää.

Farmasian päivien avajaisissa perjantaina 23.11. puhunut Lääketeollisuus ry:n puheenjohtaja Ilpo Tolonen toi esiin lääkkeiden merkityksen suomalaisille potilaille. Tolosen mukaan kaikkien on hyvä pitää mielessä lääkkeiden olevan ensisijaisesti potilaita varten, eivät säästöjä tai voittoja ja taloudellisen edun tavoittelua varten.

Lääketeollisuus ry:n syysseminaari keräsi suuren joukon lääketieteellisen ja lääketutkimuksen tulevaisuudesta kiinnostuneita kuulijoita. Ramboll Management Consultingin tekemän raportin johtopäätökset ja havainnot herättivät vilkkaan keskustelun. Loppupäätelmä antoi uskoa paremmasta.

Lääketeollisuus ry:n syykokoukseen keskiviikkona 21.11. kokoontuneet jäsenyritykset valitsivat uusia jäseniä yhdistyksen hallitukseen. Valintojen lisäksi kokouksessa hyväksyttiin vuoden 2013 talousarvio ja toimintasuunnitelma sekä strategia vuosille 2013–2015.

Lääketeollisuus ry kannattaa ehdotusta valtion tutkimuslaitosten ja tutkimusrahoituksen kokonaisuudistuksesta. Terveydenhuollon ja hyvinvoinnin alueella se koskisi Terveyden- ja hyvinvoinnin laitoksen THL:n, Työterveyslaitoksen ja Kelan tutkimusosaston yhdistämistä.

Tänään 6.11.2012 vietetään ensimmäistä valtakunnallista Lääkehoidon päivää. Sosiaali- ja terveysministeri Paula Risikon aloitteesta järjestettävän päivän teemana on "Tunne lääkkeesi".

Lääkeyritykset Bayer Oy ja Orion Oyj olivat vuonna 2011 kymmenen suurimman Suomeen veroja maksaneen yrityksen joukossa.

Itä-Suomen yliopiston tutkimuksessa tutkitut D-vitamiinivalmisteet eivät ole lääkkeitä vaan ravintolisiä. Ravintolisillä ei ole samanlaista ennakko- ja jälkivalvontaa kuin lääkevalmisteilla.

Euroopan lääkeviraston EMA:n tuore raportti eläimille käytetyistä antibioottimääristä on rohkaisevaa luettavaa. Vaikka maiden erot ovat edelleen suuret, Pohjoismaat erottuvat edukseen. Suomi on onnistunut pitämään antibioottien käytön kohtuullisena ja valtaosin yksittäisiin eläimiin kohdistuvana.

Lääketeollisuus ry oli kuultavana eduskunnan sosiaali- ja terveysvaliokunnassa. Aiheena oli lääkesäästöjen käytännön toteutusta ohjaava säästölaki. Painotimme mekaanisten säästöjen sijaan korvausjärjestelmän rakenteellisen uudistamisen välttämättömyyttä. Siihen tähtäävä työ jatkuu STM:n työryhmässä

Kelan maksamiin lääkekorvausmenoihin on kohdistettu 2000-luvun aikana monia säästötoimenpiteitä: mm. lääkevaihtoa on lisätty, tukkuhintoja on leikattu ja viitehintajärjestelmä on otettu käyttöön. Toimenpiteiden seurauksena lääkekorvausmenojen kasvu ei ole vain hidastunut, vaan menot ovat alkaneet viime vuosina reaalisesti mitattuna supistua. Tästä huolimatta lääkekorvausten ja lääkkeiden tukkuhintojen leikkaukset jatkuvat.

Bayerin Turun tehtaalla valmistettava ehkäisykapseli on mukana suuressa kansainvälisessä perhesuunnitteluhankkeessa. Projekti tuo lisää työpaikkoja ja vahvistaa suomalaisen polymeeriosaamisen asemaa.

Uusi luonnos kliinisiä lääketutkimuksia koskevasta määräyksestä ei vielä katkaise Suomen alenevia lääketutkimuslukuja. Lääkealan turvallisuus- ja kehittämiskeskus Fimea päivitti operatiiviset ohjeet vastaamaan nykyisiä EU-ohjeita. Komissio on jo aloittanut uuden prosessin, jonka tavoite on harmonisoida hakemusmenettelyjä eri jäsenvaltioissa. Lääketeollisuus ry on jättänyt Fimealle lausuntonsa määräysluonnoksesta

Suomalainen lastenlääketutkimusverkosto FINPEDMED on valmis käärimään hihat. Visionsa mukaisesti se on yksi Euroopan tehokkaimmista lastenlääkäritutkimusverkostoista ja kansallisesti tunnistettu vahva joukko asiantuntijoita. Sen työn avulla suomalaiset lapset saavat käyttöönsä tutkittuja ja turvallisia lääkkeitä.

Kilpailuvirasto näkee lääkekorvaukset hyvänä julkisen talouden säästökeinona (HS 29. 8.). Julkisen talouden säästöjen tarve on kiistaton, mutta säästöjen kerääminen lääkekorvausmenoja karsimalla on lyhytnäköistä ja yhteiskunnalle epäedullista, kirjoittaa toimitusjohtaja Jussi Merikallio Helsingin Sanomien mielipidepalstalla 2.9.

Kilpailuvirasto julkaisi tiistaina 28.8. lääkehuoltoa koskevan selvityksensä "Lääkehuollosta lääkemarkkinoihin – Arvoketju ja sääntely". Kilpailuvirasto lähti selvittämään lääkehuollon tilannetta omasta aloitteestaan. Sen tarkoituksena on ollut tutkia, voisiko lääkekorvausten kustannuspaineita helpottaa myös lääkkeiden arvoketjua tehostamalla.

Sir Andrew Witty, Europpalaisen lääketeollisuuden kattojärjestö EFPIAn presidentti peräänkuulutti parempaa yhteistyötä hallitusten, Euroopan komission ja lääketeollisuuden välille. Tätä tarvitaan, jotta lääketeollisuuden innovaatiot voisivat olla osana Euroopan kasvua ja eurooppalaisten parempaa huomista.

Lääketeollisuus ry palkitsee Eettisten ohjeiden mukaisesti toteutetun lääkemarkkinointi- tai informaatiokampanjan. Kilpailutyöt tulee lähettää postitse viimeistään 17.9.2012.

Vaatimusten harmonisointi eläinten käytölle tieteellisiin tarkoituksiin EU-tasolla on tervetullut, totesimme maa- ja metsätalousministeriölle antamassamme lausunnossa. Lakiluonnos on pääosin selkeä ja direktiivin vaatimusten siirto lakiin on onnistunut, vaikka joukko asiakokonaisuuksia onkin päätetty säätää tarkemmin valtioneuvoston asetuksella.

Lääkkeiden Kela-korvattavuuden edellytyksenä olevan korvattavuuspäätöksen sai vuonna 2011 Lääkkeiden hintalautakunnasta Hilasta uudelle lääkeaineelle keskimäärin nopeammin kuin aiempina vuosina.

Antibiooteille vastustuskykyisten bakteerien syntymistä pyritään estämään kaikkialla maailmassa. Euroopan lääketeollisuuden kattojärjestö EFPIA liittyy taisteluun sijoittamalla yhteisprojektinsa IMI:n kautta uusien antibioottien tutkimiseen.

Lääkealan turvallisuus ja kehittämiskeskus Fimea on valmistellut suosituksen lääkkeiden hoidollisen ja taloudellisen arvon arviointiin (HTA-suositus). Potilasnäkökulman huomioimisesta haastattelututkimuksella on annettu oma suosituksensa.

Lasten vakavat, sairaalahoitoa vaativat pneumokokkitaudit, kuten aivokalvontulehdukset ja verenmyrkytykset ovat vähentyneet syksystä 2010. Tällöin otettiin lasten kansalliseen rokotusohjelmaan niiltä ehkäisevä rokote.

Lääketeollisuus ry järjesti Itselääkinnän hyödyt käyttöön! -seminaarin 30.3. Seminaarilla ja siellä julkaistulla NHG:n selvityksellä käynnistettiin keskustelu itsehoidon kehittämisestä. Tarkoituksena on vauhdittaa Fimean itsehoitolääkeohjelman valmistelua. Seminaarin keskeinen viesti oli se, että terveydenhuolto voisi hyödyntää itsehoitolääkkeitä aikaisempaa tehokkaammin. Itsehoidon ja ammattilaisten toteuttaman hoidon tulisi liittyä saumattomasti toisiinsa ja tukea toinen toistaan.

Erityisasiantuntija Anu Sulamaa vastaa yhdistyksen toiminnasta lääkkeiden vaikuttavuus- ja HTA-asioissa, terveydenhuollon sähköisten järjestelmien kehittämisessä ja rokoteasioissa.

Euroopan lääkevirasto (EMA) käynnisti viime syksynä selvityksen toimintaansa osallistuvien sidonnaisuuksista lääketeollisuuteen. Tavoitteena oli avoimuuden ja läpinäkyvyyden lisääminen. Avoimuus on mielestämme hyväksi ja viranomaisten toiminnan luotettavuus on lääketeollisuuden elinehto. Esteellisyys yhdessä kohtaa ei kuitenkaan mitätöi virkamiehen asiantuntemuksen käyttöä muualla.

Velvoitevarastointilainsäädännön ristiriitoja on hyvä korjata, mutta järjestelmän kokonaisuudistus on välttämätön, totesi Lääketeollisuus ry asiasta antamassaan lausunnossa. Lisäksi lausuttavana oleva lainsäädäntömuutos lisää mielestämme velvoitevarastojen kokoa.

Kevään aikana järjestetään erityisesti nuorille suunnattu Fake No More -valistuskampanja, jonka tarkoituksena on viestiä tuoteväärennöksistä, lääkeväärennöksistä sekä piratismista. Kampanja lanseerataan Kampin kauppakeskuksessa torstaina 16. helmikuuta klo 8:00 alkaen.

Lääkealan turvallisuus- ja kehittämiskeskus Fimean julkaisema strategia kuvaa lääkeinformaation nykytilaa, eri toimijoiden hyviä käytäntöjä sekä listaa tämän hetken puutteet ja käytännön hankaluudet. Se kokoaa sidosryhmistään lääkeinformaatioverkoston avukseen strategian toteuttamisessa. Strategia kuvaa hyvin Suomea eurooppalaisena lääkeinformaatioasioiden edelläkävijänä.

Kela toteaa tiedotteessaan 3.2., että ”Ruotsin mallia vastaava lääkekorvausjärjestelmä tulisi veronmaksajille kalliiksi”. Ruotsalaisessa mallissa eli ns. kustannusperusteisessa mallissa on useita potilaan kannalta hyviä elementtejä. Järjestelmän Suomea suuremmat kulut perustuvat pikemminkin Ruotsissa käytössä oleviin korvausprosentteihin kuin malliin sinänsä. Ruotsin mallin käyttöönotto Suomessa ei suoraan vaikuttaisi lääkemenojen kasvuun tai säästöihin. Lääkekorvauskustannukset olisivat päinvastoin ketterämmin hallittavissa.

Kelan maksamat korvaukset apteekissa myytävistä reseptilääkkeistä nousivat viime vuonna 3,0 %. Osa kasvusta johtui lääkkeiden arvonlisäveron korotuksesta kesällä 2010. Lääkkeiden korvausmenot ovat lisääntyneet hyvin vähän viime vuosina. Toissavuonna korvausmenot jopa laskivat.

Tutkiva lääketeollisuus sitoutuu lahjoittamaan 14 miljardia hoitoannosta yhdeksän liian vähälle huomiolle jääneen trooppisen taudin hävittämiseen. Lahjoitus kattaa koko vuosikymmenen ja se noudattaa juuri asiasta julkistetun WHO-raportin painopisteitä.

Lausunnolla ollut ehdotus eettisten toimikuntien perimien maksujen korotuksista on pääosin hyväksyttävissä. Kirjeemme sisälsi jo aiemmin esille ottamiamme epäkohtia, jotka odottavat korjauksia.

Viime vuonna lääkkeiden tukkumyynti kasvoi Suomen Lääkedatan tilastoinnin mukaan 2,2 %. Nopeinta kasvu oli vähittäiskaupassa, kun nikotiinikorvaustuotteiden tukkumyynti vähittäiskaupoille kasvoi yli 12 prosenttia. Lääkkeiden tukkumyynti sairaaloille kasvoi vajaat viisi prosenttia. Vastaavasti tukkumyynti apteekeille kasvoi reilun prosentin.