Tutkimus tuo hyvinvointia

Tieteestä ja tutkimuksesta hyvinvointia ja kasvua

Raha edistää tiedettä, joka lisää ymmärrystä ja osaamista. Tämä johtaa aikanaan innovaatioihin, jotka voivat tuottaa hyvinvointia ja rahaa. Kun tämä kiertokulku toimii, kansantalous saa tuloja, hyvinvointi lisääntyy ja julkinen talous paranee.

 

Tutkimus ja tiede ovat olleet suomalaisen hyvinvoinnin avaimia. Suomen kaltaisessa hieman syrjäisessä ja kalliin työvoiman maassa kestävä talous edellyttää satsauksia

  • korkeaan osaamiseen
  • hyvinvoivaan väestöön
  • tiedemyönteiseen kansalliseen politiikkaan.

Julkisen talouden tasapainottaminen vaatii lisää tuloja tai vähemmän menoja. Jatkuvat säästöt syövät hyvinvointia, joten katse on käännettävä tuloihin.

Miten sitten voimme saada kaivattuja lisätuloja ja kansainvälistä kilpailuetua?

Tulevaisuutta ei voi rakentaa luonnonvarojemme varaan. Korkeat työvoimakustannukset eivät mahdollista massatuotantoa. Lisäksi sijaintimme pussin perällä ei ole paras mahdollinen.

Suomen tuleekin etsiä uusia kestävän kasvun aloja, jotka korvaavat hiipuvaa teollisuutta.

Kasvua osaamisesta ja tutkimuksesta

Kilpailukyvyn avain on osaamisessa – hyvin koulutetussa väestössä. Tämä ei kuitenkaan vielä takaa riittävästi uusia innovaatioita, oivalluksia ja designia, joilla voimme menestyksekkäästi kilpailla kansainvälisillä markkinoilla.

Osaavan väestön lisäksi tarvitsemme tutkimusta ja innovaatioita tukevan ympäristön, joka syntyy

  • säädöksistä, jotka kannustavat tutkimukseen ja tuotekehitykseen
  • uudenlaisesta yhteistyöstä tiedeyhteisön ja kaupallisten innovaatiotoimijoiden välillä.

Tutkimus ja tiede eivät lisää tuloja nopeasti tai ratkaise vallitsevaa talousongelmaa. Akuutin ongelman takana on talouden rakenteen muutostarve, jossa tiede ja tutkimus voivat olla ratkaisevassa asemassa. Kun investoimme tutkimukseen ja sen toimintaedellytyksiin, saamme kestäviä kansantaloutta parantavia ratkaisuja.

Lääkealalla käyttämätöntä potentiaalia

Mittavista tutkimuspanoksistaan huolimatta lääketeollisuus ja -tutkimus ovat jääneet suomalaisen innovaatiopolitiikan ytimen ulkokehälle. Kansallinen päätöksenteko ei ole hyödyntänyt lääketeollisuuden mahdollisuuksia elinkeinopolitiikan ja terveydenhuollon vaikuttavuuden parantamisessa.

Suomessa on useita aloja, joissa tutkimuksen ja tieteen taso on maailman huippuluokkaa, esimerkiksi lääketieteen tietyt erityisalat. Lääketieteen tutkimuksen ja innovaatiotoiminnan erityispiirteinä ovat, että niistä hyötyy paitsi elinkeinoelämä, myös kansalaisten hyvinvointi ja terveys. Etu on sekin, että lääketieteellisen osaamisen kysyntä on maailmanlaajuista ja kasvavaa.

Vuoden 2012 lopulla sekä Lääketeollisuus ry:n selvityksessä että työ- ja elinkeinoministeriön selvitysmiesraportissa todettiin, että

  • lääketieteen osaamista ei ole juurikaan hyödynnetty työllisyyden ja talouden kasvun näkökulmista
  • lääketeollisuutta koskevaa kansallista päätöksentekoa ovat ohjanneet muut kuin innovaatiotoimintaa tukevat näkemykset.  

Tähän on kuitenkin odotettavissa myönteinen muutos.   

Kasvustrategia tuo tilanteeseen kohennusta

Sosiaali- ja terveysministeriö (STM), työ- ja elinkeinoministeriö (TEM) sekä opetus- ja kulttuuriministeriö (OKM) ovat yhdessä sitoutuneet parantamaan terveysalan tutkimus-, kehitys- ja innovaatiotoiminnan edellytyksiä Suomessa. Ministeriöt valmistelivat yhdessä eri sidosryhmien kanssa terveysalan kasvustrategian. Strategia painottaa lääketeollisuuden merkitystä elinkeinona, joka tuottaa taloudellista kasvua.

Kasvustrategia käsittää terveysalan laajasti ja tasapainoisesti. Siihen sisältyy sekä lääketeollisuuden että terveysteknologian tutkimus- ja innovaatiotoiminta. Strategiatyö kirkasti eri toimijoiden yhteistä näkemystä asioista, jotka vaativat korjausta.

Valmistelua koordinoi Tekes ja lisäksi valmistelua vastaavassa ryhmässä on Suomen Akatemian, STM:n, TEM:n ja OKM:n avainhenkilöitä. Valmisteluryhmän tukena on laaja-alainen asiantuntijaryhmä, jossa Lääketeollisuus ry on hyvin edustettuna. Pääministeri Kataisen johtama tutkimus- ja innovaationeuvottelukunta (TIN) hyväksyi strategian maaliskuussa 2014.

Lääketeollisuuden yritykset investoivat Euroopassa 15,9 prosenttia myynnistään tutkimukseen ja tuotekehitykseen. Se on selkeästi eniten kaikista toimialoista.