Astman hyvä hoito heijastuu vahvasti työ- ja toimintakykyyn

Kun Työterveyslaitoksella toimiva keuhkosairauksien erikoislääkäri, LT Irmeli Lindström parikymmentä vuotta sitten aloitteli lääkärin uraansa, jokaiseen päivystykseen tuotiin ambulanssilla vähintään yksi astmaa sairastava henkilö vaikean astmakohtauksen takia. Nykyisin tämä on melko harvinaista ja valtaosa astmaa sairastavista voi elää normaalia elämää ja käydä töissä. Astman aiheuttama inhimillinen kärsimys ja myös työstä poissaolot ovat lääkehoidon kehittymisen myötä huomattavasti vähentyneet. Jotakin suurta on siis tapahtunut.

Suomi on monessa mielessä astman hoidon mallimaa. Astma ei ole kuitenkaan voitettu sairaus. Potilasmäärät kasvavat ja joka neljännen astmaatikon pitkäjänteisessä hoidossa ja taudin hallinnassa on parantamisen varaa. Esimerkiksi tupakointi, lihavuus ja liikkumattomuus ovat tavallisia astmaa sairastavilla ja ne heikentävät astman hallintaa. Myös mm. pölyinen tai käryinen työ voi lisätä oireiden esiintymistä. Suurin osa astmaa sairastavista on kuitenkin mahdollista saada vähäoireisiksi ohjatun omahoidon turvin. Siinä korostuvat mm. 1) lääke- ja elämäntapahoidon perusasioiden riittävä tuntemus, 2) hengitettävien astmalääkkeiden oikeaoppinen käyttö, 3) astman pahenemisvaiheiden tunnistaminen ja hoito sekä 4) sairastuneen oma sitoutuneisuus ja motivaatio pitkäjänteiseen hoitoon.

Tehokas hoito on monin tavoin tärkeää

Astma voi alkaa missä iässä tahansa eikä sen puhkeamiselle ole yläikärajaa. Astma on tulehdussairaus ja sen taustalla olevat tulehdukselliset mekanismit voivat olla hyvinkin erilaiset eri ihmisillä. Yhteistä eri astmatyypeille on se, että niihin kaikkiin liittyy taipumus keuhkoputkien supistumiseen erilaisten ärsykkeiden seurauksena. Aikuisiällä, yleensä keski-iässä, alkava astma on tavallisemmin naisten kuin miesten tauti ja se on usein luonteeltaan toisenlainen ja vaikeahoitoisempi kuin nuorella iällä alkava atooppinen eli allerginen astma.

Astman hoidon ydin on sen taustalla olevan tulehduksen rauhoittaminen, mielellään jo ennen kuin keuhkojen toiminta huonontuu. Huomattavaa on, että suomalaiset tutkijat osoittivat 1980-luvulla ensi kertaa maailmassa sen, että hengitettävä kortisonilääke rauhoittaa keuhkoputken limakalvolla olevan astmaattisen tulehduksen.

Moni asia on astman suhteen hyvin, mutta kehitettävääkin on. Jatkuva tieteellinen tutkimus, koulutus ja suomalaisten asiantuntijoiden verkostoituminen eri puolilla maailmaa olevien kollegojen kesken ovat Irmeli Lindströmin mielestä ensiarvoisen tärkeitä, jotta Suomen asema astman hoidon edelläkävijänä säilyy myös jatkossa. Lindström on astmatutkija ja hän väitteli äskettäin astman ennusteesta ja sairauden yhteydestä työkykyyn.

Allerginen nuha liittyy usein astmaan

Suurimmalla osalla astmaa sairastavista on jonkinasteinen krooninen, yleensä allerginen nuha. Sen hoitaminen on tärkeää mm. siksi, että se vaikuttaa oleellisesti esimerkiksi nukkumiseen, keskittymiseen sekä työssä ja koulussa pärjäämiseen samoin kuin muista jokapäiväiseen elämään kuuluvista asioista selviytymiseen. Hoitamaton nuha voi myös pahentaa astman oireita ja lisätä vakavien astmakohtausten riskiä. Myös se tiedetään, että allerginen nuha lisää astmaan sairastumisen todennäköisyyttä.

Lääkehoito parantaa elämänlaatua keuhkoahtaumataudissa

Astman lisäksi toinen yleinen keuhkojen toimintaa heikentävä sairaus on keuhkoahtaumatauti (COPD). Keuhkoahtaumatauti liittyy tavallisesti tupakointiin ja se ilmenee tyypillisesti keski-iässä tai sen jälkeen. Keuhkoahtaumatauti on astmaa huomattavasti vakavampi sairaus ja se voi tuhota pysyvästi keuhkokudosta. Se on tästä johtuen heikommin hallittavissa lääkkeillä tai muulla hoidolla kuin astma.

Keuhkoahtaumatautia sairastavat jäävät erään suomalaisen tutkimuksen mukaan työkyvyttömyyseläkkeelle keskimäärin 56 vuoden iässä. Tupakointi lisäsi samassa tutkimuksessa työkyvyttömyyden riskiä. Sen lopettaminen on tärkein keino estää kaikkia keuhkoahtaumataudista johtuvia haittoja. Tupakka ja sen sisältämä nikotiini aiheuttavat voimakasta riippuvuutta ja kaikki keinoja, myös vieroituslääkkeitä, on Lindströmin mielestä käytettävä aktiivisesti tupakoinnin lopettamisen tukemiseksi.

Astman ja allergisen nuhan tavoin myös keuhkoahtaumatautia sairastavat hyötyvät säännöllisestä hyvästä hoidosta.