• Vapaaehtoinen lääkevahinkovakuutus koskee lääkkeistä ja tutkimuslääkkeistä aiheutuneita odottamattomia haittoja.
• Vakuutusturva on lääkkeiden haittavaikutusten aiheuttamissa henkilövahingoissa tuotevastuuta parempi.
• Lääkevahinkohakemus on tehtävä kolmen vuoden kuluessa vahingon tapahtumisesta ja viimeistään kymmenen vuoden kuluessa lääkityksen lopettamisesta.

Lääkevahinkovakuutus

Suomessa on ollut vapaaehtoinen lääkevahinkovakuutusjärjestelmä vuodesta 1984. Vakuutuksen tarkoituksena on korvata Suomessa lääkelain mukaisesti kulutukseen luovutetuista lääkkeistä ja tutkimuslääkkeistä käyttäjille aiheutuneita yllättäviä haittavaikutuksia.

Vakuutuksenantajana on kolmen vakuutusyhtiön muodostama Lääkevahinkovakuutuspooli ja vakuutuksen ottajana Suomen Lääkevahinkokorvausosuuskunta.

Vakuutuksen piiriin kuuluvat ne Suomessa kulutukseen luovutetut lääkkeet, joiden valmistaja, maahantuoja tai markkinoija on liittynyt vakuutukseen Suomen Lääkevahinkokorvausosuuskunnan jäsenenä. Vakuutukseen kuuluu myös lääketieteellisistä tutkimuksista annetun lain mukainen kliininen lääketutkimus, jota vakuutukseen liittynyt lääkeyritys tai tutkimusyritys tekee tai sen myötävaikutuksella tehdään. Mikäli tutkimuksessa käytetään vertailuvalmisteena muun yrityksen valmistamaa lääkettä tai jo markkinoilla olevaa lääkettä, se kuuluu vakuutuksen piiriin, jos vakuutukseen liittynyt on luovuttanut sen kulutukseen Suomessa.

Vakuutuksen piiriin kuuluvat myös veri ja verivalmisteet sekä kohdunsisäiset ehkäisimet. Perinteiset kasvisrohdosvalmisteet ja homeopaattiset valmisteet eivät kuulu vakuutuksen piiriin.

Kattava ja turvaava vakuutus

Valtaosa Suomessa myytävistä lääkkeistä kuuluu lääkevahinkovakuutuksen piiriin. Vain muutama markkinoilla toimiva yritys ei ole liittynyt siihen. Lääkevahingot aiheutuvat pääasiallisesti tavallisista, eniten käytetyistä lääkeaineista. Suomen lääkevahinkovakuutusjärjestelmä antaa vahingon kärsineelle yleistä tuotevastuuta paremman turvan ja mahdollisuuden saada korvausta lääkkeiden aiheuttamista henkilövahingoista.

Lääkevahinko on henkilövahinko

Lääkevahingoksi katsotaan vain henkilövahinko. Vakuutuksesta ei korvata sitä, ettei lääkkeellä ole ollut tarkoitettua hoitovaikutusta. Lääkevahingolla tarkoitetaan ruumiillista sairautta tai vammaa taikka niihin rinnastettavaa vakavaa psyykkistä sairautta, jonka vahingon kärsineen käyttämä lääke on todennäköisesti aiheuttanut. Lääkkeen ja epäillyn vahingon välillä on oltava todennäköinen syy-yhteys. Syy-yhteys arvioidaan lääketieteellisen tietämyksen ja kokemuksen perusteella. Arvioinnissa käytetään muun ohella haittavaikutusrekistereissä ja niistä laadituista kokoomateoksissa sekä lääketieteellisissä aikakauslehdissä julkaistuja tietoja ja tutkimuksia.

Vakuutusehtojen mukaisesti lääkevahinko voidaan korvata silloin, kun henkilö on vahingon seurauksena ollut työkyvyttömänä tai hänen toimintakykynsä on ollut alentuneena yhtäjaksoisesti vähintään 14 päivää tai hän on saanut pysyvän ruumiinvamman tai sairauden taikka kuollut. Vaikka näin vakavaa vahinkoa ei olisikaan aiheutunut, voidaan lääkevahingosta aiheutuneet kustannukset ja ansionmenetys korvata, jos nämä yhteenlaskettuna ylittävät 85 euroa vahingon kärsineelle maksettujen lakisääteisten etuuksien yhteensovittamisen jälkeen.

Lääkevahingon siedettävyys

Lääkkeiden käyttöön liittyy erilaisten haitallisten vaikutusten mahdollisuus. Hoidettaessa vakavia sairauksia tai vammoja sairaanhoidossa, joudutaan usein hyvää hoitotulosta tavoiteltaessa ottamaan tietoisia riskejä. Mikäli lääke aiheuttaa haittavaikutuksen, joka on ollut seurausta lääketieteellisesti välttämättömästä riskin ottamisesta, tällaista seurausta ei korvata lääkevahinko-vakuutuksesta. Mitä vakavampaa sairautta tai vammaa lääkkeellä hoidetaan, sitä vakavampi haittavaikutus lääkkeen käyttäjän on hoitoon kuuluvana hyväksyttävä. Hoidettaessa lievempiäkin sairauksia tai vammoja, voi haittavaikutus jäädä korvaamatta, mikäli katsotaan, että se olisi pitänyt kohtuudella sietää. Siedettävyyden arvioinnissa otetaan huomioon lääkkeellä hoidettavan sairauden tai vamman laatu, vahingon kärsineen muu terveydentila ja vahingon vakavuus sekä haittavaikutuksen yleisyys ja todennäköisyys.

Jos lääkkeen määräämisessä tai antamisessa on tapahtunut virhe tai jos vahinko on aiheutunut reseptilääkkeen toimittamisesta apteekista reseptin tai säännösten vastaisesti, kysymyksessä ei ole lääkevahinko, vaan vahingon kärsinyt voi vaatia korvausta aiheutuneesta henkilövahingosta lakisääteisen potilasvakuutuksen perusteella Potilasvakuutuskeskukselta.

Maksettavat korvaukset

Lääkevahinkovakuutuksesta maksettavat korvaukset määräytyvät samoilla periaatteilla kuin esimerkiksi potilasvakuutuksesta maksettavat korvaukset. Korvausten suuruus määritetään vahingonkorvauslain perusteella. Korvauslajeja ovat tilapäinen, pysyvä ja kosmeettinen haitta, sairaanhoitokustannukset, muut ylimääräiset kustannukset ja ansionmenetys sekä kuolemantapauksessa hautauskulut ja elatuksen menetys.

Lääkevahinkovakuutuksesta korvataan lääkevahingon aiheuttamat ylimääräiset kustannukset ja menetykset. Sellaisia kustannuksia tai menetyksiä, jotka olisivat aiheutuneet ilman vahinkoakin, ei voida korvata. Tämän vuoksi korvausta ei makseta hoidettavana olleen sairauden tai vamman hoitokuluista eikä vahingon aiheuttaneen lääkkeen hankintakuluista. Koska lääkevahinkovakuutus on toissijainen ja tarkoitettu täydentämään lakisääteistä vakuutusturvaa, siitä maksetaan korvausta siltä osin kuin vahingonkärsineellä ei ole oikeutta saada korvausta lakisääteisistä korvausjärjestelmistä.

Korvausta haetaan tekemällä vahinkoilmoitus Lääkevahinkovakuutuspoolille kolmen vuoden kuluessa siitä, kun korvauksen hakija sai tietää lääkkeen aiheuttamasta vahingosta. Viimeistään korvausta on kuitenkin haettava kymmenen vuoden kuluessa siitä, kun lääkkeen käyttö lopetettiin. Vahinkoilmoituslomake on saatavissa muun muassa Lääkevahinkovakuutuspoolin kotisivuilta www.laakevahinkovakuutuspooli.fi.

Lääkevahinkovakuutuspoolille tehtyjen lääkevahinkoilmoitusten määrä on kasvanut viime vuosina. Vuonna 2005 tehtiin 282 ilmoitusta, joista noin puolet johti korvaukseen. Korvauksia on maksettu vuosittain noin miljoona euroa. Pääosa korvatuista vahingoista on ollut lieviä, joista on aiheutunut korkeintaan viikon sairaalahoito tai kahden kuukauden työkyvyttömyys. Vahingon kärsineille on noin 10-15 prosentissa tapauksia jäänyt pysyvä toiminnallinen haitta. Myös kuolemaan johtaneita vahinkoja on sattunut muutamia vuosittain.

Korvattavat haittavaikutukset

Yleisimmät korvattavia vahinkoja aiheuttaneet lääkeaineryhmät ovat olleet systeemisesti vaikuttavat infektiolääkkeet, hermostoon vaikuttavat sekä tuki- ja liikuntaelinten sairauksien lääkkeet. Yleisimmät lääkeaineet korvattavissa lääkevahingoissa ovat olleet kinoliinijohdokset, tulehduskipu- ja reumalääkkeet sekä systeemisesti käytettävät hormonaaliset ehkäisyvalmisteet. Tavallisimpia lääkevahingoista johtuneita haittavaikutuksia ovat olleet jännevauriot, maksamuutokset sekä ihoreaktiot ja ihottumat.

Lisätietoja:

Tarja Udd, puh. (09) 6150 4927
Riitta Mellin, puh. (09) 6150 4916

www.laakevahinkovakuutuspooli.fi
www.laakevahinkovakuutus.fi