Lääketeollisuus tarjoaa Suomelle terveyttä ja talouskasvua

Lääketeollisuuden tutkimus- ja kehitystoiminnan tuloksena syntyy uusia lääkkeitä ja hoitomuotoja, jotka tuovat ihmisille lisää elinvuosia ja mahdollisuuden elää aktiivista elämää sairauksista huolimatta.

 

Rintasyöpäpotilaista nykyisin jo yhdeksän kymmenestä paranee kehittyneiden syöpähoitojen ja diagnostiikan ansiosta. Reuma johti aiemmin usein sairaalahoitoon ja liikuntakyvyttömyyteen. Lääkehoitojen kehityksen ansiosta reuman hoito on muuttunut osastohoidosta avohoidoksi, eikä sairaus enää johda liikuntakyvyn menetykseen.

Suomessa toimivan tutkivan lääketeollisuuden suurimpia tutkimusalueita ovat syöpä, neurologia, diabetes ja rokotteet. Tutkimuksen avulla lääketeollisuus muuttaa lääketieteellisen huippututkimuksen viimeisimmät tiedot potilaita parantaviksi lääkkeiksi. Tutkimuksen hyödyt näkyvät muuallakin kuin uusina, innovatiivisina lääkkeinä: kyse on esimerkiksi sairauksien ehkäisemisestä rokotteiden avulla, parantuneen diagnostiikan mahdollistamista täsmähoidoista sekä hoidon tulosten kehittyneestä seurannasta.

Yksilön lisäksi myös yhteiskunta hyötyy

Yhteiskunnan kannalta lääketutkimus merkitsee aiempaa terveempää väestöä. Tämä hillitsee ennenaikaisten eläkkeiden määrää ja tuo meille toimintakykyisen vanhusväestön. Terveydenhoitojärjestelmä hoitokäytäntöineen kehittyy uuden tutkimustiedon ansiosta.

Lääketutkimus on pitkäjänteistä työtä. Yhden molekyylin eli yhden uuden lääkkeen kehittäminen vie keskimäärin 12 vuotta. Kymmenestä kehitetystä lääkkeestä vain kolme saavuttaa kehityskulut kattavan tuotannon. Maailmanlaajuisesti tutkiva lääketeollisuus sijoittaa kaikista toimialoista selkeästi eniten tutkimukseen ja tuotekehitykseen. Suomessa toimivat lääkeyritykset investoivat tutkimukseen vuosittain noin 200 miljoonaa euroa.

Tutkimusinvestointien lisäksi yhteiskunta hyötyy esimerkiksi siitä, että tutkimuksiin osallistuvat potilaat saavat tutkimuslääkkeensä lääkeyritykseltä, eivätkä ne jää julkisen terveydenhuollon maksettaviksi. Yhteiskunta säästää tutkimuslääkkeiden avulla vuosittain 50-70 miljoonaa euroa.

Ei ainoastaan tutkimusta, vaan myös tuotantoa

Tutkimuksen lisäksi lääketeollisuus investoi Suomessa myös tuotantoon. Esimerkiksi kansainvälinen lääkeyritys Sanofi on päättänyt keskittää diabeteksen hoitoon käytettävien insuliinikyniensä koko globaalin tuotannon Kontiolahdelle Pohjois-Karjalaan. Nokian kännykänkuoria aiemmin tehnyt tuotantolaitos hyödyntää nyt muovialan osaamistaan lääkeannostelijoiden valmistukseen. Sanofin paikallinen alihankkija työllistää yksistään kynätuotannollaan 200 ihmistä, millä on merkittävä vaikutus pienen paikkakunnan työllisyyteen ja talouteen.

Lääkeyritys Bayer puolestaan on yksi harvoista kansainvälisistä konserneista, joiden Pohjoismaiden pääkonttori on vielä Suomessa. Bayerilla on Suomessa noin 800 työntekijää, ja yrityksen valmistamaa ehkäisykierukkaa myytiin viime vuonna yli sataan maahan noin 820 miljoonalla eurolla. Bayer oli viime vuonna Suomen viidenneksi suurin yhteisöveronmaksaja.

 

 

Lyhyesti
Lääketeollisuuden tutkimus- ja kehitystoiminnan tuloksena syntyy uusia lääkkeitä ja hoitomuotoja, jotka tuovat ihmisille lisää elinvuosia ja mahdollisuuden elää aktiivista elämää sairauksista huolimatta.
Yhteiskunnan kannalta lääketutkimus merkitsee aiempaa terveempää väestöä.
Tutkimuksen lisäksi lääketeollisuus investoi Suomessa myös tuotantoon.
29.5.2015