Kansallisia ja kansainvälisiä toimenpiteitä kliinisen tutkimuksen pelastamiseksi

Toukokuun 20. päivänä vietetään kansainvälistä kliinisten tutkimusten päivää. Päivän tavoitteena on lisätä ihmisten tietoisuutta kliinisistä lääketutkimuksista, parantaa yhteistyötä toimijoiden välillä jotta tutkimustoiminta palvelisi parhaalla mahdollisella tavalla potilaita.

​Lääketutkimukset vievät terveydenhuoltoa eteenpäin. Tutkimuksista hyötyvät ennen kaikkea potilaat. Hyötyjä on useita. Esimerkkeinä voi mainita potilaiden mahdollisuuden osallistua käynnissä oleviin tutkimuksiin ja potilaiden hyödyksi koituu myös tutkimusten tekemiseen osallistuvien terveydenhuollon ammattilaisten taitojen ja ymmärryksen karttuminen.

Lisäksi potilaat hyötyvät onnistuneiden kliinisten lääketutkimusten lopputuloksena olevista aiempaa turvallisemmista ja tehokkaammista lääkkeistä.

Tutkimusmäärien lasku käännettävä

Suomessa aloitettujen uusien kliinisten tutkimusten määrä on laskenut viimeisten vuosien aikana. Suunnan kääntäminen vaatii muutoksia. Terveydenhuollossa on oltava aikaa ja tilaa innovaatio- ja tutkimustoiminnalle. Tämä edellyttää lisää henkilöresursseja ja aikaa.

Tutkijoille pitää luoda käytännön mahdollisuus osallistua akateemisiin ja lääketeollisuuden tutkimuksiin. Tutkimuksia tekevien lääkäreiden aika menee peruspotilastyöhön ja tutkimus kärsii liian. Ajan puutteen vuoksi uusia tutkijoita ei saada rekrytoitua ja tilanne pahenee entisestään.

Sosiaali- ja terveydenhuollon rakenteita ja rahoitusta uudistettaessa on tutkimusympäristön kehittämistarpeet otettava huomioon. Lainsäädäntöä on muutettava ja säädösten tulkintaa yhdenmukaistettava muiden Euroopan maiden kanssa.

Laskeva trendi lääketeollisuuden toimeksiannosta aloitetuissa lääketutkimuksissa näkyy myös muissa Pohjoismaissa ja laajemminkin Euroopassa. Tanskan akateemiset tutkimusten lukumäärän voimakas kasvu on piristävä poikkeus.

Työ- ja elinkeinoministeriön, sosiaali- ja terveysministeriön sekä opetus- ja kulttuuriministeriön aloitteesta ja terveysalan toimijoiden yhteistyönä valmisteltu terveysalan kasvustrategia luo uskoa tulevaan. Strategian valmistelun yhteydessä on löydetty selkeä yhteinen tahtotila toimintaedellytysten parantamiseksi.

Kotimaisten toimenpiteiden lisäksi Pohjoismaiden ministerineuvoston Nordic Trial Alliance (NTA) tähtää siihen että pohjoismaisen yhteistyön avulla tehostetaan viranomaistyötä, parannetaan yhteistyötä teollisuuden, tutkijoiden ja potilaiden välillä.

Lähiviikkoina julkaistava EU:n tutkimusasetus yhdenmukaistaa toimintatapoja ja tehostaa kaikkien toimijoiden toimintatapoja. Näin toivotaan että EU:n kilpailukyky paranee ja että tutkimusten valuminen asiaan saadaan hillittyä.

Tutkimustoiminnalla pitkät perinteen: Ensimmäinen kliininen tutkimus 20.5.1747

Lääkäri James Lindin aloitti ensimmäisen kontrolloidun kliinisen tutkimuksen 20.5.1747. Lindin keripukkitutkimuksessa tutkittiin systemaattisesti sitä voisiko keripukki parantaa. Tutkimukseen osallistui 12 merimiestä jotka jaettiin 6 ryhmään.

Normaalin ruuan lisäksi kaksi sai litran siideriä, kaksi 25 tippaa vitrioli-eliksiiriä (rikkihappoa), 3 lusikallista viinietikkaa, reilun litran merivettä, sitrushedelmiä (kaksi appelsiinia ja yhden sitruunan) sekä mausteita.

Kuuden päivän päästä sitrushedelmät loppuivat ja todettiin että tästä ryhmästä toinen oli kokonaan ja toinen osittain toipunut. Myös siideriryhmässä nähtiin pientä paranemista, muissa ei mitään. Myöhemmin tutkimustulos johti siihen että laivasto otti sitrushedelmät käyttöön keripukin edistämiseksi

Lyhyesti
Lääketutkimuksesta hyötyvät ennen kaikkea potilaat.
Keskeiset ministeriöt haluavat edistää tutkimustoimintaa Suomessa valmistelemallaan kasvustrategialla.
Tutkimustoiminnan pitkiä perinteitä on mahdollista jatkaa menestyksellisesti.
20.5.2014