Kustannusvaikuttavuuden arviointi on kiinteä osa viisasta päätöksentekoa - Lääketeollisuus ry:n seminaari 25.4.2018

Lääkehoitojen kehitys tuo uusia hoitovaihtoehtoja sairauksien hoitoon. Nopeasti kehittyvät hoidot tuovat terveyttä, lisäelinvuosia ja työ- ja toimintakykyä. Yhä useampaan sairauteen on saatu hoito. Uusien lääkehoitojen saanti nopeasti potilaiden käyttöön on yhteinen tavoite. Rajalliset resurssit ja hoitoketjun kokonaisuuden hallinta asettavat päätöksenteolle kuitenkin tietyt reunaehdot.

Lääketeollisuus ry:n kevätseminaarissa 25.4.2018 ”Viisaita päätöksiä kustannusvaikuttavuudella” pohdittiin yhtä näistä reunaehdoista.

Kustannusvaikuttavuus kuvaa uuden hoidon tuomaa lisähyötyä olemassa olevaan hoitoon verrattuna. Se on tärkeä osa päätöksentekoa. Yhtä oikeaa määritelmää kustannusvaikuttavuudelle ei kuitenkaan ole, eikä se ole päätöksenteon ainoa kriteeri. Tarvitsemme yhteiskunnallista keskustelua siitä, mikä on kustannusvaikuttavaa.

Arviointiprosessin tulee olla selkeä ja ennustettava

Uusia lääkehoitoja ja rokotteita arvioidaan Suomessa tällä hetkellä monessa organisaatiossa ja hyvin erilaisissa prosesseissa. Arvioinnille pitäisi olla samat kriteerit ja menetelmät. Kriteerien tulisi olla julkisesti esillä. Lisäksi arviointityöhön tulisi varata riittävät resurssit.

Lääketeollisuus ry julkaisi vuonna 2017 aloitteen, jossa ehdotettiin arviointityön keskittämistä yhteen organisaatioon. Lisäksi esitettiin, että arviointityö ja päätöksenteko tulisi pitää erillään.  Nyt pidetyssä seminaarissa eri arviointitahoja ja teollisuutta edustavat panelistit olivat yksimielisiä kriteereiden ja menetelmien yhtenevyyden tarpeesta. He kuitenkin pohtivat, onko mahdollista luoda yksi prosessi eri päätöksentekotilanteisiin ja onko perusteltua pitää arviointi erillään päätöksenteosta.

Päätöksenteko heijastaa yhteiskunnan arvoja

Parhaimmillaan uuden hoidon kustannusvaikuttavuutta arvioidaan yhteiskunnan näkökulmasta. Silloin suorien kustannuksen lisäksi voidaan arvioida esimerkiksi, kuinka paljon saadaan lisäelinvuosia, miten laitoshoidontarve vähenee tai miten työ- ja toimintakyky säilyy.

Kun yhä pienemmälle potilasryhmälle kohdennettuja uusia hoitoja tulee käyttöön, päätöksentekijä joutuu pohtimaan, kuka uudesta hoidosta hyötyy ja miten rajalliset resurssit jaetaan. Tasa-arvo ja yhdenvertaisuus ovat siten päätöksenteon ydinkysymyksiä.

Vaikuttava hoito edellyttää hoitoon sitoutumista ja kalleinta on kesken jäänyt hoito. Lääkekehitys on tuonut olemassa olevien hoitojen rinnalle vaihtoehtoja, joissa on vähemmän haittavaikutuksia tai joita potilaat sietävät paremmin. Hoitoon sitoutumista on vaikea ennustaa ja vielä vaikeampi hinnoitella. Hoidon vaikuttavuutta tuleekin tarkastella kokonaisuutena, hoitoprosessin näkökulmasta. Lääkehoito on usein yksi osa sairauden hoitoa.

Sote-uudistuksen myötä tiedolla johtamiseen ja palvelujärjestelmän ohjaukseen on syntymässä useita eri mittareita terveydenhuollon eri osa-alueille, myös lääkehoidolle. Maakuntien tulee tuntea oma toimintansa, jotta ne voivat tarjota asukkailleen vaikuttavaa hoitoa. Kustannusvaikuttavuuden arviointi on yksi osa tiedolla johtamista.

Seminaarin puheenvuorot:

Seminaarin avaus - Päivi Kerkola, toimitusjohtaja, Pfizer Oy

Teollisuuden puheenvuoro - Teija Kotomäki, yhteiskuntasuhdejohtaja, Pfizer Oy

Hilan näkökulma päätöksentekoon - Elina Asola, johtava proviisori, Hila

Sairaanhoitopiirin näkökulma päätöksentekoon - Juhani Sand, toimialajohtaja, PHHYKY

STM:n näkökulma päätöksentekoon - Päivi Hämäläinen, hankejohtaja, STM

26.4.2018