Säästötoimet lisäsivät lääkkeiden hintakilpailua

Lääkkeiden tukkuhinnat laskivat 3,1 prosenttia vuonna 2017. Muutoksessa näkyvät toteutetut säästöt. Yhtenä toimena oli hintakilpailun lisääminen lääkekorvausjärjestelmään kuuluville lääkkeille. Korvausjärjestelmään kuuluvien lääkkeiden hinnat laskivat 4,3 prosenttia. Voimakkaimmin hinnat laskivat viitehintajärjestelmään kuuluvilla lääkkeillä (-8,5 %).

Lääkärin määräämien reseptilääkkeiden hinnat laskivat viime vuonna 3,7 prosenttia kun taas itsehoitolääkkeiden hinnat nousivat 0,8 prosenttia.

Lääkekorvausjärjestelmään kuuluvien reseptilääkkeiden hinnat laskivat 4,3 prosenttia. Peruskorvattavien lääkkeiden hinnat laskivat 4,9 prosenttia, alemman erityiskorvausluokan lääkkeiden hinnat 4,4 prosenttia ja ylemmän erityiskorvausluokan lääkkeiden hinnat  3,9 prosenttia.

Lääkärin määräämistä reseptilääkkeistä voi saada Kelan maksaman lääkekorvauksen, jos Lääkkeiden hintalautakunta on hyväksynyt lääkkeen enimmäistukkuhinnan. Korvauksen suuruus riippuu siitä, kuuluuko valmiste peruskorvaus-, alempaan erityiskorvaus- vai ylempään erityiskorvausluokkaan.

Hintakilpailu kiristyi erityisesti viitehintaisissa lääkkeissä

Tukkuhintaindeksi osoittaa kilpailun olleen erityisen kovaa viitehintajärjestelmään kuuluvissa lääkkeissä. Alkuperäisvalmisteiden hinnat laskivat keskimäärin 7,4 prosenttia ja rinnakkaisvalmisteiden lähes 10 prosenttia edellisvuodesta.

Vuoden 2017 säästötoimien seurauksena hintakilpailu koveni kun viitehintajärjestelmään lisättiin uusia lääkeaineita. Samalla niin sanottua hintaputkea kavennettiin ja rinnakkaislääkkeiden lisäksi rinnakkaistuontivalmisteet voivat muodostaa viitehintaryhmän. Viitehintajärjestelmä kannustaa hintakilpailuun, koska potilas saa korvauksen korkeintaan viitehinnan perusteella. Jos valmisteen hinta on viitehintaa korkeampi, potilas maksaa erotuksen itse.

Lääkkeiden tukkuhintojen kehitystä on seurattu usean vuosikymmenen ajan. Lääketeollisuus ry:n Tilastokeskukselta tilaamassa indeksissä on mukana kaikki vähintään kaksi vuotta markkinoilla olleet lääkkeet, sairaalalääkkeitä lukuun ottamatta. Aineistossa on mukana yli 6000 lääkepakkausta.

Tukkuhintaindeksi 2005-2017

Lisätietoa lääkkeiden hinnoista

Sanastoa

Alkuperäisvalmiste: alkuperäinen, patentilla suojattu valmiste

Rinnakkaisvalmiste: patentin päätyttyä alkuperäislääkkeelle voi tulla samaa vaikuttavaa-ainetta sisältävä riittävän samankaltainen valmiste, joka käynnistää lääkeaineen hintakilpailun

Lääkekorvausjärjestelmä: lääkärin määräämästä reseptilääkkeestä saa Kela-korvauksen, jos valmiste kuulu lääkekorvausjärjestelmään. Lääkeyritys hakee valmisteelle hintaa ja korvattavuutta Lääkkeiden hintalautakunnalta. Korvauksia maksetaan vasta 50 euron alkuomavastuun jälkeen.

  • Peruskorvattavista lääkkeistä saa 40 % korvauksen lääkkeen hinnasta tai viitehinnasta

  • Alemman erityiskorvausluokan lääkkeistä saa 65 % korvauksen lääkkeen hinnasta tai viitehinnasta

  • Ylemmän erityiskorvausluokan lääkkeistä saa 100 % korvauksen lääkkeen hinnasta tai viitehinnasta, mutta potilas maksaa myös 4,50 euron lääkekohtaisen omavastuun

  • Lääkekatto: vuotuinen raja lääkemenoille, jonka ylityttyä potilas maksaa 2,50 euron lääkekohtaisen omavastuun

Viitehintajärjestelmä: kun patentti päättyy, useampi yritys voi myydä samaa lääkeainetta. Nämä saman lääkeaineen valmisteet (sama lääkeaine, vahvuus, muoto ja pakkauskoko) muodostavat viitehintaryhmän. Ryhmän halvimman valmisteen hintaan lisätään 0,50 euron hintaputki ja siitä syntyy viitehinta. Potilas maksaa itse viitehinnan ja todellisen hinnan erotuksen, jos hän valitsee viitehintaa kalliimman valmisteen. Tämä kannustaa yrityksiä hintakilpailuun ja osaltaan vie viitehintajärjestelmään kuuluvien lääkkeiden hintoja alaspäin.

28.3.2018