Terveysalan menestyksen avaimet ovat omissa käsissämme

Aiemmin lähinnä kulueräksi mielletty terveysala kasvaa kaikkialla maailmassa. Suomella on erinomainen mahdollisuus ottaa kokoaan paljon suurempi osa kasvavasta markkinasta. Viimeaikainen kehitys osoittaa, että olemme oikeilla raiteilla.

Suomi näyttäytyy lääkealan yrityksille houkuttelevana investointikohteena tutkimukseen liittyvän potentiaalin ansiosta, päätteli Valtiontalouden tarkastusvirasto keväällä ilmestyneessä selvityksessä.

OECD:n kesäkuussa 2017 julkaiseman arvion mukaan terveysala on Suomessa kansainvälisen tason edelläkävijäesimerkki siitä, miten yhteiskunnallisia haasteita voidaan ratkaista ja toimintaympäristöä kehittää julkisten ja yksityisten toimijoiden kumppanuuksilla.

Matka terveysalan menestykseen on luonnollisesti vielä kesken, mutta muutos on alkanut. Mitä olemme osanneet tehdä oikein?

Yhteistyössä on voimaa

Elinkeino- ja innovaatiopolitiikka ei ole nollasummapeliä, vaan menestys luo lisää menestystä. Valtio ei valitse voittajia, vaan tekee toimenpiteitä, jotta voittajia olisi mahdollisimman monta. Yritysten, yliopistojen ja tutkimuslaitosten sekä terveyspalvelujärjestelmän ohella hyötyjien joukkoon on kyettävä nostamaan myös kansalaiset ja veronmaksajat – sekä potilaat. Terveysalan innovaatioiden ansiosta suomalainen elää yhä terveempänä yhä pidempään.

2014 julkistetun, laajapohjaisesti valmistellun kansallisen terveysalan kasvustrategian tavoitteena on parantaa ihmisten terveyttä ja hyvinvointia etenkin tutkimuksen, innovaatioiden ja teknologian avulla. Strategian toimeenpanon myötä erilaiset kumppanuudet ovat tulleet toimialalle jäädäkseen.

Yhteiskunnallisen asenneilmapiirin muutos on ollut Suomessa nopea. Muutaman vuoden aikana yliopistolliset sairaalat ja  yliopistot eri puolilla Suomea ovat solmineet useita kumppanuussopimuksia yritysten kanssa liittyen lääkekehitykseen, lääkehoitojen vaikuttavuuden tutkimukseen, terveysteknologiaan ja genomitutkimukseen.

Uusia innovaatioita ja ratkaisuja terveysalan haasteisiin tuovat enenevästi tutkimuslähtöiset yritykset. Kasvava osa startupeista näkee terveysalan kiinnostavana alana. Kun tekoäly muuttaa käsitystämme analysointikapasiteetista, digitalisaatio liiketoimintamalleista ja genomitutkimus sairauksien syntymekanismeista, on selvää, että tulevaisuuden haasteisiin vastaaminen onnistuu vain entistä tiiviimpien kumppanuuksien verkostossa.

Se on helpommin sanottu kuin tehty. Terveysalalla monen toimijan yhteishankkeissa joudutaan sovittamaan yhteen niin taloudellisia, tieteellisiä, eettisiä kuin tietoturvallisuuteen liittyviä näkökulmia. Julkisen ja yksityisen sektorin uudenlaisen niveltymisen lisäksi yhteishankkeet vaativat uutta otetta myös julkisten toimijoiden keskinäiseltä yhteistyöltä.

Kansainvälinen kilpailu terveysalan investoinneista on kovaa ja kisassa pärjätäkseen Suomen on oltava mahdollisuuksien luomisessa nopea. Yksi kilpailueduistamme on ekosysteeminen kehittämisote. Jotta tutkimus- ja innovaatiostrategioilla voidaan saavuttaa tuloksia, eri ministeriöiden tai tutkimuslaitosten väliin ei voi jäädä kokonaiskuvaa hämärtäviä siiloja.  

Terveysalan tutkimus- ja innovaatiotoiminnan kasvustrategian toimeenpano on osoittanut, että kolme ministeriötä (STM, OKM, TEM) ja keskeiset rahoittajat Tekes ja Suomen Akatemia voivat tehdä tiivistä ja tuloksekasta yhteistyötä – ja myös sektoriministeriö voi ottaa kasvun mahdollistajan roolin.

Lainsäädännöstä tuki uudelle terveysteknologialle ja palveluille

Biopankit ja jatkossa myös kansalliset verkottuneet osaamiskeskittymät, kuten genomi- ja syöpäkeskus, ovat synnyttämässä ainutlaatuisen ekosysteemin varhaisvaiheen lääketutkimukselle, diagnostiikalle, terveysteknologialle sekä uusille palveluille. Myös lainsäädäntö kehittyy nyt nopeasti: tulevan syksyn aikana eduskunnassa säädetään muun muassa EU:n tietosuoja-asetuksen toimeenpanosta, sote-tiedon tietoturvallisesta hyödyntämisestä mm. tutkimuskäytössä sekä genomilaista. 

Uudessa lainsäädännössä on tärkeää löytää sopiva tasapaino terveystiedon tutkimuskäytön, tuotekehityksen ja innovaatiotoiminnan osalta sekä huolehtia samalla vastuullisesti tietoturvasta ja tietosuojasta sekä kansalaisten perusoikeuksista.

Jotta kaikki näkökulmat tulevat huomioiduksi, toimijoiden välistä vuoropuhelua on jatkettava määrätietoisesti. Terveysalalla suurimmat innovaatiot ja läpimurrot ovat vasta tulossa.

Kirjoittajat:
DI Asta Wallenius toimii työ- ja elinkeinoministeriössä terveysalan tutkimus- ja innovaatiotoiminnan kasvustrategian kehittämispäällikkönä.
KTM Päivi Kerkola on Lääketeollisuus ry:n puheenjohtaja.

 

14.8.2017