Koronarokote ja patentit

Patentit mahdollistivat nopean rokotekehityksen.

Koronarokotteiden saaminen käyttöön vajaassa vuodessa on ollut mahdollista patenttien turvin. Rokotteiden kehittäminen ja tuotannon käynnistäminen etupainotteisesti on edellyttänyt mittavia riskisijoituksia lääkeyrityksissä. Näille sijoituksille on oltava turva eli patentit.

Patentit ovat mahdollistaneet myös sen, että tutkimusta tekevät yritykset ovat näin nopeasti voineet kehittää rokotteita tässä kriisitilanteessa. Juuri patentit ovat kannusteet jatkuviin investointeihin ja myös siihen, että kehitystyötä jatketaan. Suuri osa nyt tapahtuvasta tutkimustyöstä rakentuu tuotteille, osaamiselle ja tutkimuskapasiteetille, joka on kehittynyt vuosien mittaan merkittävällä riskirahoituksella.

Koronarokotteiden kehitystyö ei pääty tähän, vaan virusmutaatiot edellyttävät myös rokotteiden jatkuvaa kehittämistä. Tätä kehitystyötä varten on oltava kannustinjärjestelmä, jotta yritykset voivat panostaa tutkimustyöhön jatkossakin.

Patentit ovat myös mahdollistaneet valtioiden, tutkimusyhteisöjen ja lääkeyhtiöiden laajan yhteistyön sekä esimerkiksi rokoteyritysten välisen yhteistyön rokotteiden tuotannon tehostamiseksi.

Koronataudin aiheuttamasta poikkeustilanteesta ja aikataulujen kiireellisyydestä johtuen lääkeyritykset ovat tarvinneet myös valtioiden tukea ja rahoitusta. Pelkällä valtioiden rahoituksella kehitystyö ei kuitenkaan olisi ollut mahdollista vaan siihen on tarvittu isoja yrityspääomia. 

Lääkeyritykset tekevät tiivistä yhteistyötä keskenään myös koronarokotteiden tuotannon tehostamiseksi ja rokotteiden saatavuuden nopeuttamiseksi. Tämä on osoitus siitä, että ala on valmis yhteistyöhön koronaviruksen voittamiseksi.

Patenttioikeuksien kumoaminen ei lisää suomalaista rokotevalmistusta

Patenttien kumoaminen ei ratkaise esillä olleita lääkkeiden ja rokotteiden saatavuushaasteita tai lisää Suomen mahdollisuuksia lisätä yhtäkkisesti rokotevalmistusta.  

Vain harvoilla mailla on paikallista kapasiteettia ja teknistä tietotaitoa kehittää ja valmistaa korkealaatuisia ja turvallisia kopioita rokotteista ja lääkkeistä sellaisessa ajassa, jolla olisi pandemian hillitsemisessä merkitystä. 

Niissä maissa, joissa lisäkapasiteettia on tarjolla tai laajennettavissa, rokoteyritykset ovat jo solmineet tuotantosopimuksia kapasiteetin kasvattamiseksi, ja samalla varmistaneet näin valmistettavien tuotteiden turvallisuuden ja laadun.

Suomella on pitkän linjan rokotetutkimusmaana mahdollisuus saada enemmän niin kotimaista kuin kansainvälistä rokotetuotantoa. Suomi on yksistään kuitenkin liian pieni markkina omavaraisen rokotetuotannon rakentamiseksi. Tavoitteena tulee olla maamme vahvistaminen osana kansainvälistä tuotantoketjua, jossa voitaisiin tuottaa rokotteita myös kansainvälisille markkinoille. 

Patenttien vapauttaminen ei ratkaise köyhien maiden saatavuusongelmaa

Patenteista luopuminen ei takaa oikeudenmukaista koronarokotteiden jakamista, sillä tässä hetkessä on kyse niukkuuden jakamisesta. Siitä, että koronarokotteiden tuotantokapasiteetti ei hetkessä kykene vastaamaan globaaliin kysyntään.

Patenttijärjestelmän rapauttamisella olisi kauaskantoisia seuraamuksia. Se vaarantaisi tulevaisuuden lääketieteellisten innovaatioiden kehittämisen ja tekisi meistä kaikista haavoittuvampia sairauksille, joille ei ole vielä riittävää hoitoa.

Patenttien purkaminen ei lisäisi rokotteiden saatavuutta, eikä kiihdyttäisi globaalia valmistuskapasiteettia. Tutkijat ovat kehittäneet rokotteita ennätysajassa, koska heillä on tuki ja resurssit, jotka syntyvät vankan järjestelmän myötä, jossa immateriaalioikeudet ovat turvattu. Järjestelmä on elintärkeä sille, että yritykset voivat kehittää tarvittavia rokotteita.

Patentit eivät ole este rokotteiden tai lääkkeiden saatavuudelle

Koronarokotteiden saatavuutta parannetaan tuotantoa lisäämällä, ei patentteja purkamalla. Kansainvälinen rokotetuotantokapasiteetti on kuitenkin rajallinen ja sen nostaminen koronarokotteiden globaalin kysynnän tasolle ei tapahdu hetkessä.

Rokotetuotanto on erityisen vaativa tuotannon ala. Kuten muukin lääketuotanto, se on tarkkaan säädeltyä. Biologinen valmistus tekee siitä normaalia vaativamman. Laatua valvotaan tuotannon eri vaiheissa erityisen tarkasti. Uuden tuotantoyksikön pystyttäminen tai olemassa olevan yksikön valjastaminen uuden rokotteen tuottamiseen vie yleensä vähintään vuoden.

Ylimääräistä, tyhjäkäynnillä olevaa rokotetuotantokapasiteettia ei ole. Tuotantokapasiteettia lisätään koko ajan, mutta se ei tapahdu hetkessä. Koronarokotteen kysyntään vastaaminen on merkittävä ponnistus rokotevalmistajilta ja rokotteiden laajamittaista tuotantoa on yrityksissä aloitettu etupainotteisesti, jopa ennen myyntiluvan saamista. Tämä on poikkeuksellista riskinottoa.

Lisäksi on syntynyt aivan uudenalaisia yhteistyömuotoja. Esimerkiksi biologisia lääkkeitä valmistavat yritykset tarjoavat tuotanto- ja pakkausapua toisilleen tuotannon nopeuttamiseksi ja näitä yhteistyön keinoja tarvitaan edelleen. 

Lue lisää