Koronarokote

Teollisuudenalana olemme sitoutuneet työskentelemään koronaviruspandemian voittamiseksi yhteistyössä koko muun tutkimuskentän ja terveydenhuollon kanssa.

Hyödynnämme alamme uusinta tietoa ja maailman johtavia ammattilaisia. Tavoitteemme on turvata lääkkeiden saatavuus niitä tarvitseville potilaille terveydenhuollon kriisissä sekä tutkia ja kehittää uusia rokotteita, diagnostiikkaa ja hoitoja COVID-19 -tautia vastaan.

rokotustieto.fi -palvelusta löydät perustietoa koronarokotteista ja siitä, miten ne auttavat meitä taistelussa COVID-19 -tautia vastaan.

Yhteistyö on ollut avainasemassa koronarokotteen kehityksessä

Koronarokotteen tutkimus ja kehittäminen on ollut ennennäkemättömän nopeaa. Tietoa on vaihdettu globaalisti tutkijoiden, yritysten ja viranomaisten kesken.

Maailmanlaajuisesti on käynnissä vajaa 300 kehityshanketta, joista 64 kliinisessä vaiheessa ja 20 tutkimuksenkolmannessa vaiheessa (1/2021). Osa pohjautuu rokotteisiin, joita on kehitetty muihin koronaviruksiin (MERS/SARS) tai muihin viruksiin (mm. HIV), osa on täysin uusia. Myös uusia teknologioita on käytössä. Myös Suomessa on lupaavia rokotetutkimushankkeita, joissa hyödynnetään uusia teknologioita.

Rokotetuotantoa ei pystytetä hetkessä. Sitä ei voi verrata maskituotantoon.

Globaalisti rokotetta tarvitaan 12-15 miljardia annosta (maailman tutkivan lääketeollisuudenjärjestön IFPMA:n arvio). Tuotannon käynnistäminen vaatii aikansa. Sitä ei polkaista käyntiin hetkessä, kun turvallisuus ja laatu on varmistettava. Rokotetuotanto on biologista eli perustuu soluviljelmiin – siksi se on vielä paljon vaativampaa kuin esimerkiksi kemiallisten lähtöaineiden puristaminen tabletiksi.

Tuotantokapasiteetti on kovilla, mutta uusia tuotantolaitoksia pystytetään. Viranomaismääräykset ovat tiukat kuten kaikessa lääke- ja rokotetuotannossa. Normaalisti massatuotanto käynnistyy vasta myyntiluvan myöntämisen jälkeen. Nyt yritykset ovat aloittaneet tuotannon etupainotteisesti omilla taloudellisilla riskeillä.

Suomen rokotesaatavuus on varmistettu EU-hankintasopimuksin. Rokotteiden tarve on valtava ympäri maailman. Yritykset ovat vastuullisella toiminnallaan edistäneet myös WHO:n ohjelmien kautta köyhien maiden rokotehankintaa alhaisemmilla hinnoilla.


Rokottamisjärjestys täsmentyy koko ajan ja siitä päättää viranomainen. Tieto rokotusjärjestyksestä täydentyy, kun tietoa myyntiluvista ja toimitusaikatauluista saadaan. Ikääntyneiden ja riskiryhmien (lääketieteellinen riskiarvio) tarkempi rokotusjärjestys sekä muun väestön rokotusten toteutuksen aikataulu määritetään, kun useampi rokotevalmiste on saanut myyntiluvan ja luvan ehdot eri valmisteiden osalta ovat tiedossa.

Tieto eri rokotevalmisteiden tehosta ja turvallisuudesta karttuu käytön myötä. Arviota sopivuudesta eri ryhmille tarkennetaan kertyvän tutkimustiedon ja myyntilupatietojen mukaan jatkuvasti.

Euroopan myyntilupaviranomaisella (EMA) nopeutettu käsittelyprosessi

EMA ottaa myyntilupahakemuksen tutkimustietoa (laatu, turvallisuus, teho) käsittelyyn sitä mukaa kuin niitä valmistuu. Myyntilupa EU:n komissiolta poikkeuksellisesti heti EMA:n arvion jälkeen. Myyntilupa on poikkeustilanteen vuoksi ehdollinen ja koronarokotteilla on normaalia tarkempi seurantavelvoite käyttöönoton jälkeen.

Patentit mahdollistivat nopean rokotekehityksen

Suuri osa nyt tapahtuvasta tutkimustyöstä rakentuu tuotteille, osaamiselle ja tutkimuskapasiteetille, joka on kehittynyt vuosien mittaan merkittävällä riskirahoituksella. Ne ovat mahdollistaneet myös sen, että tutkimusta tekevät yritykset ovat näin nopeasti voineet kehittää rokotteita tässä kriisitilanteessa.