EU-puheenjohtajakausi on mahdollisuus Suomelle

16.07.2019 | Sanna Lauslahti, toimitusjohtaja

EU-puheenjohtajakausi on mahdollisuus Suomelle

​​​​​​​Puheenjohtajakausi pyörähti käyntiin heti heinäkuun ensimmäisten päivien aikana melko vaatimattomasti osallistaen suomalaisia kansajuhlalla juhlallisten gaalojen sijaan.

Puheenjohtajakausi pyörähti käyntiin heti heinäkuun ensimmäisten päivien aikana melko vaatimattomasti osallistaen suomalaisia kansajuhlalla juhlallisten gaalojen sijaan. Suomi suhtautuu kauteensa asiallisesti ja pragmaattisen määrätietoisesti.  Kausi ei ole helppo millään tavalla, koska ajankohtaan liittyy monia erityspiirteitä, kuten uuden parlamentin järjestäytymistä, nimityksiä, Brexittiä sekä uuden komission viisivuotiskauden aloitus.

 

Lääketeollisuudessa Suomen EU-puheenjohtajakausi nähdään mahdollisuutena edistää Euroopan kilpailukykyä ja tuoda näkyville samalla Suomen kärkiteemoja. Tästä esimerkkinä erityisesti digitalisaatio ja datan hyödyntäminen tutkimustyössä. Näiden teemojen nostaminen on juuri nyt paikallaan, koska tulevan EU-komission työlistalla on merkittäviä tutkimukseen, innovaatioihin ja teollisuuspolitiikkaan liittyviä kysymyksiä. Samalla voidaan löytää ratkaisuja Eurooppaa koetteleviin haasteisiin kuten ikääntymiseen, kestävyysvajeeseen ja yhä parempaan terveyteen sekä uuden kasvun luomiseen.

 

Euroopan on otettava selkeä johtajuus innovaatiomantereena. Mantereena, jossa on elinvoimaista uutta innovaatiotoimintaa yhdistettynä tutkimusyksiköihin sekä kyvykkyyttä tehokkaasti hyödyntää uudet innovaatiot osana  julkisen sektorin uudistamistyötä. 

 

EU-Puheenjohtajuuskausi  antaa Suomelle mahdollisuuksia niin nostaa maamme profiilia kuin luoda uutta talouskasvua. Puheenjohtajuuskautemme ohjelma ja Rinteen hallituksen ohjelma ovat lisänneet myös kansainvälisen lääketeollisuuden kiinnostusta Suomea kohtaan entisestään.  Esimerkiksi kesä-heinäkuussa Suomessa on vieraillut useampia kansainvälisten lääkeyritysten johtajia, ja kiinnostusta Suomen ainutlaatuiseen tekemiseen riittää myös jatkossa.

 

Suomella on mahdollisuus loistaa terveysalan mallimaana. Tavoitteemme on edistää kansainvälisten investointien saamista Suomeen ja parantaa suomalaisen tutkimusekosysteemin houkuttelevuutta. Terveysalan kasvustrategian puitteissa otetut askeleet antavat jo nyt hyvää pohjaa. Ehkäpä suurin haasteemme onkin, miten osaamme kertoa suomalaisen terveysalan ekosysteemin vahvuuksista kansainvälisillä areenoilla.

 

Yksi vähemmän nostettu asia suomalaisesta tekemisestä on yhdessä tekeminen yli ministeriö- ja toimijakenttärajojen – ilmiöpohjainen työskentely yhteisten tavoitteiden saavuttamiseksi.  Tästä uudenlaisesta tavasta toimia löytyy esimerkki terveysalan kasvustrategiasta. Se nähdään Euroopassa erinomaisena esimerkkinä ministeriöiden välisestä yhteistyöstä. Keskusteluissa pohditaan, voisiko tätä mallia hyödyntää myös eurooppalaisessa päätöksenteossa. 

 

Terveysalalle sopii mitä parhaiten ilmiöpohjainen johtaminen.  Euroopassa terveysala tulee liimata yhteen ns. Smart Healthin alle. Smart health on yksi strategisesti kiinnostavia teollisuuden aloja, joilla komissio haluaa vahvistaa Euroopan kilpailukykyä.  Se on lääke- ja terveysteknologioiden, digitalisaation ja mobiiliteknologioiden yhdistelmä, jonka tavoitteena on muuttaa prosesseja, toimintatapoja tai tapaa, jolla teknologioita hyödynnetään terveydenhuollossa. Smart Healthissa pyritään luomaan rajat ja toimijat ylittäviä arvoketjuja, joiden päätavoite on lisätä ihmisille hyvinvointia. Suomi voi ottaa kaudellaan tässä johtajuuden ja luoda samalla aivan uudenlaista ilmiöpohjaista johtamismallia Eurooppaan yhteisten tavoitteiden saavuttamiseksi.

 

Blogi on julkaistu alunperin Verkkouutiset.fi-blogina 11.7.2019.