08.07.2019 | Nina Ekholm-Wenberg, toimitusjohtaja, AstraZeneca Oy
Kuinka erottaa luotettava tieto terveysuutisoinnissa?
Terveys ja hyvinvointi kiinnostavat ihmisiä koko ajan entistä enemmän. Tiedon nälkää tyydytetään myös entistä enemmän digitaalisten kanavien ja sosiaalisen median avulla. Tiedon ja tietolähteiden määrä on rajaton, kuka tahansa voi esiintyä asiantuntijana ja siksi kenen tahansa on entistä vaikeampaa erottaa luotettava tieto höpöhöpöstä.
Terveystiedon osalta tilannetta ei ainakaan helpota se, että eri sairauksista ja niiden hoidosta kiinnostumme yleensä juuri silloin, kun se koskettaa joko itseämme tai läheistämme. Silloin kun tunteet ovat vahvasti läsnä eikä harkintakyky tai medianlukutaito ole parhaimmillaan. Tällöin luotettavien tietolähteiden löytäminen on kultaakin kalliimpaa.
Lääketeollisuuden toimijoita on usein kansalaisten toimesta moitittu siitä, ettemme kerro avoimesti ja tarpeeksi tietoa lääkevalmisteistamme. Miksi me emme opasta ja ohjeista terveysasioissa kuluttajaa selkeästi enemmän ja tarjoa luotettavaa vaihtoehtoa valtoimenaan villiintyneelle kokemusasiantuntijajoukolle?
Aika harva tietää, että syy löytyy paitsi lääkelaista, jonka mukaista lääkemarkkinointia ja -viestintää valvoo Fimea, niin myös jo 60 vuoden takaa, jolloin luotiin lääketeollisuuden viestintää ja markkinointia ohjanneet alan omat eettiset säännöt.
Eettisten ohjeiden keskeinen tavoite on selkeä: varmistaa lääkkeiden turvallinen ja oikea käyttö. Koska lääkkeiden vaikutusmekanismit ovat monimuotoisia ja hyvin yksilöllisiä, saattaa niiden ymmärtäminen olla maallikolle vaikeaa. Niinpä on haluttu varmistaa, että lääkkeen käyttäjä saa tiedon lääkkeistä kasvotusten koulutetulta ammattilaiselta eli lääkäriltä tai apteekkiammattilaiselta. Lääketeollisuuden toimijat ovat nähneet, että vain henkilökohtaisen opastuksen ja ohjauksen kautta voidaan varmistaa, että lääkkeen käyttäjä on ymmärtänyt, mitä on kyseisen lääkkeen oikea ja turvallinen käyttö – ja mitä se käyttäjältä itseltään edellyttää.
Viestintä- ja toimintaympäristömme kuitenkin muuttuu. Tieto ei enää tunne maantieteellisiä tai kielellisiä rajoja, ja tämä haastaa myös meitä lääketeollisuuden ja kaikkia terveysalan toimijoita pohtimaan, kuinka hyvin ohjeistuksemme tässä toimintaympäristössä tukevat alkuperäistä tavoitettamme turvallisesta lääkehoidosta.
Kautta aikojen olemme itse ohjanneet ja säännelleet toimintaamme tiukemmin, kuin laki on edellyttänyt -potilaalle ja lääkkeen käyttäjälle edulliseen suuntaan. Haasteena on, kuinka ympäristömme muuttuessa pidämme tästä periaatteesta kiinni, kannamme vastuumme ja varmistamme, että markkinointi- ja viestintäkäytäntömme edistävät lääkkeiden turvallista käyttöä, eivätkä päinvastoin vaikeuta sitä.
Tule mukaan keskusteluun muun muassa tästä aiheesta Suomi Areenan Rantalavalle, jossa Lääketeollisuus ry kumppaniensa kanssa järjestää tapahtuman ”Tämän päivän tutkimuksella huomisen terveyttä” maanantaina 15.7. klo 10-17.30.