Lääkeyritykset kilpailevat keskenään mutta tekevätkö ne myös yhteistyötä?

19.01.2021 | Susanna Sonninen, yhteiskuntasuhdepäällikkö, MSD Finland Oy & Asta Kuuspalo, Market Access Manager, AstraZeneca Oy 

Lääkeyritykset kilpailevat keskenään mutta tekevätkö ne myös yhteistyötä?

Uusien lääkkeiden ja rokotteiden kehittäminen ja valmistus on vaativa prosessi, joka perustuu tieteeseen ja tutkimukseen. Lääkeyritykset kilpailevat keskenään mutta tekevät myös tiivistä yhteistyötä tiedeyhteisön, kansainvälisten järjestöjen, bioteknologiayritysten, valtioiden sekä toisten lääkeyritysten kanssa.  

COVID-19 pandemian myötä käynnistynyt ennenäkemättömän nopea rokotteiden ja lääkkeiden kehitys on ajankohtainen esimerkki laaja-alaisesta voimien yhdistämisestä maailmanlaajuisesti jäytävän taudin taltuttamiseksi. Yhteistyössä jokaisella on ratkaisevan tärkeä rooli.

Lääkeyritykset tekevät yhteistyötä myös niin kutsuttujen yhdistelmähoitojen osalta siltä osin kuin kilpailulainsäädännön puitteissa on mahdollista. Esimerkiksi syövänhoidossa erilaiset yhdistelmähoidot, joissa eri yritysten kehittämät kaksi tai kolme eri lääkettä muodostavat yhdistelmänä toimivan lääkehoidon yleistyvät nopeasti ja tuovat uutta toivoa potilaille aiemmin vaikeasti hoidettavien tai parantumattomien syöpien hoitoon.

Lääkeyritysten ja potilasjärjestöjen yhteistyö on tarkkaan säännelty. Selkeät säännöt ja eettiset ohjeet ovat kaikkien osapuolten etu. Yhteistyön tulee olla avointa ja läpinäkyvää. Suomessa reseptilääkkeiden markkinointi potilaille on kielletty eikä lääkeyritys voi olla perustamassa potilasjärjestöä. Lääkeyritysten ja potilasjärjestöjen yhteistyö on tyypillisesti yleisen tietoisuuden lisäämistä eri sairauksista. 

Potilasjärjestöyhteistyön edellytyksenä on useimmiten, että kampanjaa tai hanketta tukee useampi yritys. Esimerkiksi Suomen Syöpäpotilaat ry:n ”Valoa pimeyteen” -keuhkosyöpäkuukauden kampanjaa ovat tukeneet AstraZeneca, MSD ja Takeda. Tautitietoisuutta tarvitaan. Keuhkosyöpä on yleisyydestään huolimatta jäänyt vaietuksi sairaudeksi, johon liittyy stigmaa. Sen ennuste on usein huono ja valitettavasti Suomessa vielä muita Pohjoismaita kehnompi. Myös mielikuva sairastuneista on kapea. Keuhkosyöpään voi sairastua kuka vain. Myös toivoa on, uusia hoitokeinoja on kehitetty ja kehitetään. Kampanjan tarkoituksena on lisätä tietoisuutta keuhkosyövästä ja sen monista kasvoista ja kampanjoida keuhkosyöpäpotilaiden valoisamman tulevaisuuden puolesta.

Suomessa laaja-alainen terveysalan yhteistyö on ollut viime vuosiin saakka harvinaista. Yksilöllisen syövänhoidon mallimaa -hanke sekä Finngen-tutkimushanke ovat esimerkkejä laajasta uudenlaisesta yhteistyöstä, jossa yliopisto- ja säätiöjohtoisia hankkeita tukevat useat lääkeyritykset.  

Tiivistyvää yhteistyötä viitoittaa myös yli hallituskausien yltävä Terveysalan kasvustrategia, jonka tuoreimman juuri julkaistun Tiekartan yhtenä päätavoitteena on julkisen, yksityisen ja kolmannen sektorin kumppanuuksien ja yhteistyön vahvistaminen.   

Susanna Sonninen, yhteiskuntasuhdepäällikkö, MSD Finland Oy  
Asta Kuuspalo, Market Access Manager, AstraZeneca Oy