Voiko datalla parantaa?

25.06.2019 | Tatu Laurila, yhteiskuntasuhdejohtaja Novartis Finland Oy

Voiko datalla parantaa?

Terveysdatan ympärillä kuhisee. Paljon on toki uutta ja ihmeellistä, mutta näyttöön perustuva lääketiede on ollut aina riippuvainen tutkitusta tiedosta.

Ensimmäinen dokumentoitu verrokkiasetelmaan perustunut kliininen tutkimus tehtiin 1700-luvun puolivälissä ja siitä asti lääketieteellisiä tutkimuksia on viety läpi ja dokumentoitu parempien hoitojen kehittämiseksi. 

Tutkimustiedon lisäksi Suomessakin on kerätty systemaattisesti talteen monenlaista tietoa ihmisten elämästä kehdosta hautaan, ensimmäisistä kirkonkirjoista alkaen. Terveystietoa on rekisteröity jo kymmeniä vuosia erilaisiin käyttötarkoituksiin, ja väestötasoiseen terveystietoon perustuvaa kansanterveystyötä on tehty jo pitkään: Ei Pohjois-Karjala-projektia olisi syntynyt 1970-luvun Suomeen, jos alueelliset erot miesten sydän- ja verisuonitautikuolleisuudessa eivät olisi olleet tiedossa! 

Vaikka terveystietoa ei ole keksitty äskettäin, nyt on käsillä ihan oikea vallankumous terveystiedon hyödyntämisessä. On järisyttävän kiehtovaa, mitä jo kerätyn datan avulla voidaan selvittää, kun tutkimuksen avuksi valjastetaan tietojenkäsittelyn ja analytiikan uusimmat menetelmät ja tähän yhdistetään esimerkiksi sekvensoinnilla avautuva genomitieto. 

Kaikesta tästä huolimatta väitän, että datalla ei voi parantaa. Paljon muuta tärkeää sillä voi kyllä tehdä, niin potilaiden, yhteiskunnan kuin terveydenhuollonkin hyväksi.

Terveystieto voi kertoa meille, mistä sairaus alkaa tai minkälaisella hoitoarsenaalilla sitä vastaan kannattaa taistella, mutta jokainen uusi hoito täytyy edelleen kehittää lääketieteellisen tutkimuksen periaatteita noudattaen. Uusimmat, genomitietoa ja muuta terveysdataa hyödyntävät solu- ja geeniterapiatkaan eivät ole syntyneet ilman kliinisiä lääketutkimuksia, joissa niiden teho ja turvallisuus on testattu. 

Kaikki edellä todettu on luonteeltaan universaalia, mutta tämän vallankumouksen ehkä hämmentävin piirre on siinä, että Suomella on mahdollisuus näyttää muulle maailmalle suuntaa terveystiedon tarjoamien mahdollisuuksien hyödyntämisessä potilaiden, yhteiskunnan ja terveysalan yritysten parhaaksi. Teknologiasektorin, esimerkiksi peliyritysten, menestys ei syntynyt Suomeen sattumalta, eikä terveystiedon mahdollistamien innovaatioiden osalta olla sen enempää sattuman varassa. 

Jo Rinteen ensimmäisen hallituksen toimikauden aikana voimme syystä odottaa teollisen ihmeen syntyvän Suomessa, jos teemme lujasti töitä, yhdessä ja erikseen, terveysalan tutkimus- ja innovaatiotoiminan kasvun hengessä. 

Meille on rakentumassa Euroopan paras terveystiedon hyödyntämistä koskeva lainsäädäntö, meillä on biolääketieteen huippuosaamista (mistä parhaana todisteena Finngen-hanke), sekä paljon tietojenkäsittelyn osaamista liittyen bioinformatiikkaan, big dataan ja tekoälyyn. Näiden lisäksi tarvitaan paljon lisää innovatiivisia start-up -yrityksiä sekä maailman johtavat terveysalan yritykset pöhisemään samaan ekosysteemiin.