Yhteistyöllä Suomesta yksilöllisen syövänhoidon mallimaa

06.10.2020 | Susanna Sonninen, yhteiskuntasuhdepäällikkö, MSD Finland Oy, Asta Kuuspalo, Market Access Manager, AstraZeneca Oy

Yhteistyöllä Suomesta yksilöllisen syövänhoidon mallimaa

Pienessä maassa kannattaa tehdä rohkeasti yhteistyötä. Itsestäänselvyys, voisi ajatella. Terveysalalla yhteistyö julkisen, yksityisen ja kolmannen sektorin kesken on kuitenkin viime vuosiin asti ollut harvinaista ja vähäistä.

Sairaalat, tutkimusyksiköt, lääkeyritykset ja järjestöt ovat toimineet tiiviisti omilla tonteillaan eikä rajat ylittävää yhteistyötä ole syntynyt. Yhteistyötä on ehkä pidetty vaivalloisena, turhana tai epäilyttävänä. Vuonna 2016 käynnistynyt Yksilöllisen syövänhoidon mallimaa 2020 -hanke on ensimmäisiä laajapohjaisia, sektorirajat ylittäviä terveysalan hankkeita Suomessa.  

Syövän hoito on viime vuosina kehittynyt yksilöllisemmäksi, potilaalle henkilökohtaisesti räätälöidyksi kokonaisuudeksi. Tieteellisten läpimurtojen ja uusien hoitojen kehityksen myötä aiemmin parantumattomia syöpiä kyetään hoitamaan entistä useammin. Tarkentuneen diagnostiikan ansiosta esimerkiksi uudet yksilölliset lääkehoidot voidaan kohdentaa yhä tarkemmin niille potilaille, jotka hoidoista todennäköisimmin hyötyvät.  

Myös potilaan rooli on murroksessa. Yksilöllisessä syövänhoidossa potilas on toimenpiteiden kohteena olevan passiivisen objektin sijaan pääroolissa. Toteutuakseen yksilöllinen syövänhoito edellyttää uudenlaista monialaista yhteistyötä ja perinteisistä siiloista poistumista.  

Suomen Syöpäinstituutin säätiön luotsaama Yksilöllisen syövänhoidon mallimaa 2020 -hanke on tienraivaajan yhteistyölle, jota jo Syöpäinstituutin säätiön ehdotuksessa Kansallisen syöpäkeskuksen perustamiselle esitettiin*.  

Syöpäinstituutin lisäksi Mallimaahankkeessa ovat olleet mukana Syöpäjärjestöt, Suomen Syöpäpotilaat ry sekä hanketta tukevat lääkeyritykset AstraZeneca, BMS, MSD, Pfizer, Roche ja Takeda. Avoin vuoropuhelu ja erilaisten näkökulmien yhteen nivominen on lisännyt keskinäistä luottamusta ja vahvistanut ymmärrystä yhteistyön tarpeellisuudesta. Yhdessä määrittelemiemme tavoitteiden mukaisesti:  

  • Yksilöllisen syövänhoidon tulisi olla kaikkien potilaiden saatavilla yhdenvertaisesti. 
  • Vaikuttavan hoidon tulisi olla viivettä potilaiden saatavilla; hoidon laatua ja saatavuutta tulisi seurata. 
  • Suomen tulisi tarjota yksilöllistä hoitoa tukeva tutkimusympäristö. 


Mallimaa-hanke on onnistuneesti lisännyt laajempaa tietoisuutta yksilöllisestä syövänhoidosta ja sen edellytyksistä. Olemme järjestäneet yhdeksän tapahtumaa eri puolilla Suomea, muun muassa eduskunnassa yhteistyössä Eduskunnan syöpäverkoston kanssa sekä yliopistosairaalapaikkakunnilla yhteistyössä Kansallisen syöpäkeskuksen FICANin alueellisten keskusten kanssa.  

Seminaarien luvatussa maassa tämä hanke on onnistunut luomaan puitteet vaikuttaville ja kiinnostaville kohtaamisille, sekä tekemään aiheeseen liittyvän monimutkaisen tiedon helpommin ymmärrettäväksi. Seminaarit ovat olleet erittäin hyödyllisiä ja vaikuttavia myöskin Suomen Syöpäinstituutin hallituksen puheenjohtajan, syöpä- ja kasvainhoidon emeritaprofessori Pirkko-Liisa Kellokumpu-Lehtisen mielestä. 

Parhaimmillaan Mallimaahankeen pioneerityön pohjalta muotoutuu ja vakiintuu pysyvä terveysalan yhteistyö. Sillä J.V Snellmanin viisautta mukaillen: yhteistyössä on pienen kansan vahvuus. 


*Kansallinen Syöpäkeskus Suomeen, Aloite 17.3.2009; Suomen Syöpäinstituutin Säätiö. 


FI-NON-00311 9/2020
FI-6133-09-20-ONC