Ikäihmisten hyvästä hoidosta tulee huolehtia, mutta ei lääkehoidosta tinkien

12.02.2020

Ikäihmisten hyvästä hoidosta tulee huolehtia, mutta ei lääkehoidosta tinkien

Hallitus antoi esityksen vanhuspalvelulain muuttamisesta torstaina 6.2.2020. Hallituksen tavoite huolehtia ikääntyneiden hyvästä arjesta on erittäin tärkeä. Tämä edellyttää tarpeeksi käsipareja, mutta myös hyvää lääketieteellistä hoitoa. Ikääntyvillä asianmukainen lääkehoito on ratkaisevassa asemassa. On tärkeää tarkastella huolellisesti lääkehuoltoa koskevia päätöksiä ja niiden seurauksena syntyviä kustannuksia.

Hoitajamitoituksen muutoksella halutaan varmistaa, että toimintayksiköissä on riittävä hoidosta ja huolenpidosta vastaava henkilöstö tehtävien huolelliseen toteuttamiseen. 

Henkilöstömitoituksen rahoitus ratkaistaan hallituskauden menokehyksen puitteissa. Keinovalikoima, jolla rahoitus hoitajamitoituksen nostamiseen järjestetään, on vielä kesken valmistelun. Yhtenä vaihtoehtona on noussut esiin lääkehuollon tehostaminen. 

Lääkehuollon toimivuus ja lääkkeiden saatavuus ovat potilaiden hoidon näkökulmasta erittäin tärkeitä. Mitään ratkaisuja ei saa tehdä hätäisesti ilman huolellista selvittelyä, sillä kyse on kriittisestä asiasta potilaiden hoidon näkökulmasta. Lääkkeiden saatavuushäiriöt ovat lisääntyneet, joten päätöksissä tulee varmistaa, ettei niillä heikennetä lääkkeiden saatavuutta entisestään.

Suomessa on useita keinoja hallita lääkehoidosta syntyviä kustannuksia. Lääkehoidon kustannusten osuus terveydenhuollon menoista on laskenut vuoden 2008 18 prosentista n. 15 prosenttiin vuonna 2016. Suomessa lääkkeiden tukkuhinnat ovat eurooppalaista keskitasoa alhaisemmat. Tilastokeskuksen mukaan vuonna 2019 reseptilääkkeiden tukkuhinnat laskivat 5,2 prosenttia ja Kelan korvaamien lääkkeiden tukkuhinnat laskivat 5,7 prosenttia. Samanaikaisesti kuluttajaindeksin mukaiset kuluttajahinnat ovat nousseet. 

Hoitajamitoituksen rahoituksen keinoina on nostettu myös digitalisaatio, joka tarjoaa mahdollisuuden luoda entistä vaikuttavampia ja kustannustehokkaampia sosiaali- ja terveydenhuollon palveluita. Tietoon pohjautuva hoito tuo mahdollisuuden potilaan täsmähoitoon ja aivan uudenlaisia ratkaisuja kansanterveystyöhön. Myös investoinnit terveyden edistämistoimiin ikääntyneiden toimintakyvyn lisäämiseksi (esim. liikunta- ja kulttuuripalveluihin) ovat mitä parasta kustannusten hallintaa. 

Lääkehoidon merkitys on tärkeä potilaille, mutta myös yhteiskunnan kokonaiskustannusten hallinnalle. Lääkehoidolla voidaan parantaa työ- ja toimintakykyä ja sitä kautta saavuttaa yhteiskunnassa säästöjä, saada verotuloja ja tuoda ratkaisuja kestävyysvajeen taittamiseen. Yksi esimerkki tästä on MS-potilaiden työkyvyttömyyseläkkeet. Kun vielä vuonna 2005 MS-tautia sairastavista 80 prosenttia oli työkyvyttömyyseläkkeellä, on osuus kymmenen vuotta myöhemmin puolet pienempi. Lääkehoidon ja diagnostiikan kehittäminen on tuonut kustannusten laskua; lääkehoidon kulut yhteiskunnalle olivat ehkä suuremmat, mutta eläkemenot pienemmät.