Potilaan lääkehoitoon kohdistuvat säästökeinot eivät saa johtaa potilaan pompotteluun tai hoidon keskeytymiseen

25.05.2022 | Tiina Aitlahti, johtaja, lääkehoito ja -huolto

Potilaan lääkehoitoon kohdistuvat säästökeinot eivät saa johtaa potilaan pompotteluun tai hoidon keskeytymiseen

Tarvittavat lääkesäästöt voidaan saavuttaa vaarantamatta potilaalle tärkeää hoitosuhdetta lääkäriin ja hoitajaan.

Suomessa harkitaan biologisten lääkkeiden apteekkivaihtoa. Muutoksen onnistumisen kannalta on välttämätöntä, että potilas sitoutuu hoitoon, saa lääkkeen apteekista oikeaan aikaan ja osaa käyttää ja annostella sen oikein. 

Biologisten lääkkeiden apteekkivaihto tarkoittaa potilaalle määrätyn biologisen valmisteen vaihtamista apteekissa hinnaltaan halvempaan samaa lääkeainetta sisältävään valmisteeseen. Hintakilpailun seurauksena edullisin lääke voi olla alkuperäinen biologinen lääke tai biosimilaari.  

Kun biologisen alkuperäislääkkeen patenttisuoja päättyy, voidaan alkaa valmistaa tavallaan biologisen lääkkeen eri versioita, biosimilaareja. Tällöin syntyy hintakilpailua eri tuotteiden välillä, mikä vaikuttaa myös alkuperäisen valmisteen hintaan. 

Jos potilaan biologinen lääke vaihdetaan, hän saa erinimisen lääkkeen kuin hänen aiemmin käyttämänsä biologinen lääke oli. Myös annostelulaite voi olla erilainen kuin aiemmin. 

Uudella annostelulaitteella pistäminen voi olla potilaalle vaikeaa ja siksi on varmistettava, että potilas saa tarvitsemansa ohjauksen uuden laitteen käyttämiseen. Tällä hetkellä opastuksesta vastaa koulutettu hoitaja. On nimittäin tärkeää, että potilas käyttää laitetta oikein, koska muutoin lääke ja sen mukana hoidon hyödyt menevät todennäköisesti hukkaan. Pahimmassa tapauksessa potilas lopettaa lääkkeen käytön kokonaan.
 

Lääke ja siihen liittyvät huolet vaikuttavat terveyteen ja hyvinvointiin

Potilaan kannalta hoidon opastaminen on olennaista. Hänelle hoidon onnistuminen ja hoitoon liittyvien huolten minimointi ovat keskeisiä terveyteen ja hyvinvointiin vaikuttavia asioita. 

Potilaan taakkaa lisää myös hänen juoksuttamisensa turhaan esimerkiksi terveydenhuollon pisteestä toiseen eli niin sanottu pompottelu. Järjestelmän tulisi siis palvella potilasta eikä potilaan järjestelmää. Näin myös silloin, kun on kyse biologisten lääkkeiden vaihdosta. Tätä ei juurikaan ole nostettu esiin, kun biologisten lääkkeiden vaihtoa apteekeissa on suunniteltu. 

Hoidon onnistuminen on tärkeää myös kustannusnäkökulmasta: jos hoito epäonnistuu, sekä potilaan että yhteiskunnan kustannukset kasvavat. 

Parhaimmillaan päätöksen lääkkeen vaihdosta tekevät hoitava lääkäri ja potilas yhdessä harkiten. Lääkärin tueksi onkin jo otettu käyttöön merkittäviä työkaluja, joiden avulla hänellä on reaaliaikainen tieto saatavilla olevista tuotteista ja kannusteet valita edullisin, mutta silti potilaan kannalta paras hoito.

Jos apteekkivaihto laajenee nykyisestä tablettimuotoisten lääkkeiden vaihdosta pistettäviin biologisiin lääkkeisiin, apteekit ottavat varsin suuren vastuun potilaan ohjauksesta. Henkilöstön työajan varaaminen, sopivien pistosohjaukseen sopivien tilojen rakentaminen ja erittäin tärkeä henkilöstön kouluttaminen eivät nekään tapahdu ilmaiseksi. Myös tämä on huomioitava säästöjä tavoiteltaessa.

Asiantuntijat toivat esille potilaan näkökulmaa

Lääketeollisuus ry teetti kumppanillaan HNY Groupilla huhti–toukokuussa raportin, joka toi esiin potilasjärjestöjen ja erikoislääkäreiden näkemyksiä biologisten lääkkeiden vaihdosta apteekeissa sekä käytännön asioita, jotka tulisi ratkaista biologisten lääkkeiden apteekkivaihtoa suunniteltaessa.  

Haastateltavat suhtautuvat biologisten lääkkeiden vaihtoon apteekeissa periaatteessa myönteisesti, koska apteekeissa on pitkältä ajalta kokemusta tablettimuotoisten lääkkeiden lääkevaihdosta. Asiantuntijat korostivat sen tärkeyttä, että potilas sitoutuu lääkehoitoon ja että lääkkeen käyttö on mahdollisimman helppoa. 

Asiantuntijoiden mielestä biologisia lääkkeitä ei pitäisi vaihtaa toiseen biologiseen valmisteeseen, esimerkiksi biosimilaariin yhtä usein kuin tablettimuotoisten lääkkeiden lääkevaihtoon kuuluvia lääkkeitä. Heidän mielestään hyvä vaihtoväli on yksi vuosi, eikä 4 kertaa vuodessa Sen avulla vältetään esimerkiksi annostelulaitteen vaihtuminen liian usein ja voidaan seurata lääkkeen haittavaikutuksia. Se vähentäisi myös potilaiden pompottelua.
 

Potilaan täytyy saada pistosohjausta

Jos biologiset lääkkeet vaihdetaan apteekissa, potilaan täytyy saada pistosohjausta myös apteekeista. Kaikkien haastateltavien mielestä tämä on muutoksen onnistumisen edellytys. Jos apteekit eivät anna pistosohjausta, potilas joutuu aina erikseen varaamaan ajan hoitoyksikköön silloin, kun tuote vaihtuu. 

On myös otettava huomioon, että kaikki potilaat eivät välttämättä luota apteekin henkilöstöön pistosohjauksen antajina yhtä lailla kuin vaikkapa sairaanhoitajiin. Luottamusta on siis syytä kasvattaa. Pistosohjauksen onnistuminen voi edellyttää sitä, että ohjausta antava ihminen on itse joskus pistänyt tai harjoitellut pistämistä ja pystyy antamaan vaikutelman siitä, että hän osaa asiansa. 

Potilaan yksityisyyden suojelemisen takia ohjausta ei pitäisi antaa avoimessa paikassa apteekin muiden asiakkaiden keskellä, vaan erillisessä tilassa. 

Potilaat, heidän sairautensa ja tarpeensa ovat keskenään erilaisia, ja niin ovat myös heidän kykynsä ja taitonsa. Tämä tulee myös ottaa huomioon, jotta muutos onnistuu.
 

Tiina Aitlahti, johtaja, lääkehoito- ja huolto