Koronavirus vastauksia kysymyksiin
K: Mikä on koronavirus?
Koronavirukset ovat suuri joukko viruksia, joita on todettu sekä ihmisillä että eläimillä. Ihmisillä monien koronavirusten tiedetään aiheuttavan erilaisia hengitystieinfektioita vaihdellen flunssasta vakavampiin sairauksiin.
Kiinassa todettiin joulukuussa 2019 keuhkokuumetapauksia, joiden aiheuttajaksi todettiin uusi, aiemmin tuntematon koronavirus. Uuden koronaviruksen aiheuttamaa tautia kutsutaan nimellä COVID-19, joka tulee sanoista corona, virus, disease. Uuden koronaviruksen on todettu olevan läheistä sukua aikaisemmalle SARS-virukselle, josta syystä viruksen nimi on SARS-CoV-2.
Lisätietoa valtioneuvoston sivulta ja THL:n sivuilta.
K: Mitä lääkeala aikoo tehdä Euroopassa taistellakseen koronavirusta vastaan?
Lääketeollisuus on todella aktiivinen taistelussa COVID-19-pandemiaa ja sen uusia aaltoja vastaan.
Teollisuudenalana olemme sitoutuneet työskentelemään koronaviruspandemian voittamiseksi yhteistyössä koko muun tutkimuskentän ja terveydenhuollon kanssa. Hyödynnämme alamme uusinta tietoa ja maailman johtavia ammattilaisia.
Tavoitteemme on turvata lääkkeiden saatavuus niitä tarvitseville potilaille terveydenhuollon kriisissä sekä tutkia ja kehittää uusia rokotteita, diagnostiikkaa ja hoitoja COVID-19-tautia vastaan.
K: Aiheuttaako koronavirus lääkkeiden saatavuusongelmia?
Tällä hetkellä lääkkeitä on Suomessa hyvin saatavilla, mutta pitkittyessään kriisi voi aiheuttaa häiriöitä niiden saatavuudessa.
Suomessa on lääkkeiden velvoitevarastointijärjestelmä, joka auttaa meitä tarpeen tullen myös koronaepidemiassa. Se velvoittaa lääkeyrityksiä ja sairaaloita varastoimaan merkittävän määrän monia normaalisti terveydenhuollossa käytettäviä lääkkeitä erilaisten saatavuushäiriöiden varalle. Lisäksi valtiolla on varmuusvarastoja poikkeustilanteiden varalle.
Lääkkeiden velvoitevarastot ovat auttaneet meitä epidemian alussa varmistamaan lääkkeiden saatavuutta. Yritykset ja alan yhdistykset tekevät nyt hartiavoimin töitä vastatakseen useisiin haasteisiin, kuten monien lääkkeiden lisääntyneeseen kysyntään ja lääkekuljetusten varmistamiseen.
Lääkkeiden saatavuus pyritään varmistamaan koko Euroopassa. Tämä on tärkeää, kun etenkin tehohoidossa tarvittavien tiettyjen koronaviruksen aiheuttamien oireiden ja jälkitautien hoidossa käytettävien lääkkeiden kysyntä lisääntyy.
Myös kaikkien muutoin lääkehoitoa tarvitsevien potilaiden hoidon jatkuvuus tulee turvata. Lääketeollisuuden toimijat tekevät yhteistyötä viranomaisten kanssa varmistaakseen saatavuuden kaikissa maissa. On tärkeää, että kaikki maat sallivat lääkkeiden viennin niitä tarvitseviin maihin. Joidenkin maiden asettamista vientirajoituksista tai muista vastaavista toimenpiteistä tulee luopua välittömästi.
Tilanteet muuttuvat nopeasti, ja pandemia tuo väistämättä epävarmuutta. Tässä vaiheessa tutkivan lääketeollisuuden lääkevalmistus ja toimitusketjut ovat toimineet lähes normaalisti. Jos pandemian vaikutukset jatkuvat useiden kuukausien ajan, voi tilanne lääkkeiden saatavuudenkin osalta muuttua. Siksi teollisuus pyrkii mm. lisäämään kriittisten lääkevalmisteiden tuotantoa sekä etsii vaihtoehtoisia raaka-ainelähteitä ja hankkii normaalia suurempia raaka-ainevarastoja.
Seuraamme tilannetta edelleen tiiviisti ja jatkamme avointa vuoropuhelua lääkkeiden jakeluketjun, Suomen lääkevalvontaviranomaisen Fimean, STM:n ja muiden viranomaisten kanssa. Vuoropuhelua käydään tiiviisti myös Euroopan tasolla viranomaisten ja lääketeollisuuden välillä.
K: Onko varmaa, että lääkkeet saadaan kuljetettua Suomeen, kun valtioiden rajoja suljetaan ja liikkumista rajoitetaan?
Lääkkeiden kuljetushäiriöihin on varauduttu ja niitä on ehkäisty monin erilaisin toimin. Sekä Euroopan päättäjät yhdessä että Suomen viranomaiset ovat painottaneet, että lääkkeiden kuljetus yli rajojen varmistetaan. Lääkkeitä on priorisoitu mm. Suomeen tulevassa laivaliikenteessä.
Myös kuljetusalaa kohtaa epidemia henkilöstön sairastumisten, karanteenien ja kiristyvän taloustilanteen myötä. Esimerkiksi laiva- ja lentoliikennettä on vähennetty. Riskinä on myös, että esim. rekkakuskeja sairastuu tai jää karanteeniin.
Haasteita lääkekuljetuksiin ovat tuoneet myös rajojen sulkemiset. Kuljetusten varmistamiseksi EU:ssa on sovittu lääkekuljetusten ”vihreistä linjoista”, jotka varmistavat sujuvat rajanylitykset.
Lääkeyhtiöt ovat etsineet jo useiden viikkojen ajan myös vaihtoehtoisia toimitusreittejä. Kotimaan kuljetukset on pyritty varmistamaan kriittisten valmisteiden kuten lääkkeiden osalta ja tarvittaessa otetaan käyttöön erilaisia poikkeusjärjestelyitä kuljetusten turvaamiseksi.
Tilannetta seurataan koko ajan tarkasti, ja koko lääkealan toimitusketju tekee Suomessa tiivistä yhteistyötä keskenään ja viranomaisten kanssa.
K: Kehittävätkö lääkeyhtiöt hoitoja tai rokotteita kriisin ratkaisemiseksi?
Viruksen aiheuttaman infektion diagnosoimiseksi, hoitamiseksi ja ennaltaehkäisemiseksi on meneillään merkittäviä ponnisteluja.
Yritykset ovat lahjoittaneet hätäkäyttöön ja kliinisiin tutkimuksiin yhdisteitä, joilla on potentiaalia hoitaa koronavirusta, mukaan lukien yhdisteet, joita on aiemmin tutkittu muilla viruksilla, kuten Ebola ja HIV tai toisaalta erilaisten tulehdusten hillinnässä käytettävistä lääkkeitä, kuten reumalääkkeet. Nopeimmin apua koronaviruksen aiheuttamien oireiden hoitoon uskotaan saatavan näiden, jo muun sairauden hoidossa käytössä olevien lääkkeiden tutkimuksen kautta.
Toiset yritykset tutkivat rokote-ehdokkaita ja mahdollisia tutkimus- ja kehitysmenetelmiä. Yritykset etsivät myös tapoja hyödyntää olemassa olevia tekniikoita, joilla pystytään nopeuttamaan tuotantoa heti, kun sopiva rokote-ehdokas löytyy.
Käytännön esimerkki tästä tutkimusyhteistyöstä on the Innovative Medicines Initiative’s Call 21. Se kokoaa yhteen maailman johtavat tutkijat teollisuudesta ja yliopistoista nopeuttaakseen diagnoosien ja hoitojen tuottamista koronaviruksen torjuntaan.
Tutkimus- ja kehitystyötä COVID-19-tautia vastaan tehdäänkin nyt ennen näkemättömän laajassa yhteistyössä sekä suurin ponnistuksin uusien rokotteiden ja lääkkeiden kehittämiseksi. Tähän työhön osallistuvat akateemiset tutkijat, bioteknologiayritykset ja lääkeyritykset tiiviissä yhteistyössä. Kaikkien panos on onnistumiselle tärkeää.
Suurten globaalisti toimivien lääkeyritysten mukana olo on erittäin tärkeää siitäkin syystä, että lupaavimmat lääke- ja rokote-ehdokkaat voidaan nopeasti skaalata mittakaavaan, joka tarvitaan riittävän laajojen kliinisten tutkimusten toteuttamiseksi. Skaalausta tarvitaan myös uusien, tehokkaiksi ja turvallisiksi osoittautuvien lääkkeiden ja rokotteiden saamiseksi potilaiden ulottuville mahdollisimman nopeasti ja laajalti.
K: Millä muilla tavoilla lääkeyhtiöt tukevat taistelua koronavirusta vastaan?
Lääkeyhtiöt tukevat taistelua koronavirusta vastaan tekemällä lahjoituksia kriisin ytimessä oleville organisaatioille, jotka pystyvät välittömästi auttamaan tartunnan saaneita potilaita ja yhteisöjä.
Yritykset lahjoittavat myös tärkeitä tarvikkeita, kuten kirurgisia laitteita, antibiootteja, desinfiointivälineitä, vitamiineja, suojavarusteita jne. Lisäksi lahjoitetaan sellaisia antibiootteja, jotka on hyväksytty viruksen aiheuttamien jälkitautien kuten keuhkokuumeen hoitoon. Esimerkkejä yritysten lahjoituksista täältä.
K: Tekeekö lääketeollisuus yhteistyötä viranomaisten kanssa?
Yritykset tekevät yhteistyötä viranomaisten kanssa sekä Suomessa kansallisesti että EU-tasolla. Vuoropuhelu on tiivistä ja tilannetta seurataan kokoa ajan tarkasti. Tavoitteena on varmistaa lääkkeiden saatavuus kaikille niitä tarvitseville kriisistä huolimatta.
K: Onko COVID-19-virukseen olemassa rokotetta tai muita hoitovaihtoehtoja?
Tällä hetkellä koronaviruksen aiheuttaman infektion hoitoon tai koronaviruksen tarttumisen ehkäisyyn ei ole olemassa hyväksyttyä rokotetta tai muita lääkityksiä.
Infektion oireiden lievittämiseen ja sairauden komplikaatioihin on kuitenkin käytetty jo muihin esimerkiksi samantyyppisiin sairauksiin hyväksyttyjä hoitoja. Tutkiva lääketeollisuus työskentelee kellon ympäri rokotteen, diagnostiikan ja hoitojen kehittämiseksi. Useita kliinisiä tutkimuksia on jo käynnissä.
K: Mikä rokote on ja kuinka se toimii?
Rokote on biologinen valmiste, jota käytetään muodostamaan ihmisellä vastustuskyky tiettyä sairautta kohtaan. Kun heikennettyä taudinaiheuttajaa annetaan kehoon, immuunijärjestelmä alkaa tuottaa vasta-aineita tautia vastaan.
Elimistön puolustusjärjestelmä tunnistaa rokotteissa olevia immuunivasteen aiheuttavia antigeenejä ja alkaa tuottaa vasta-aineita. Niiden avulla elimistö oppii suojautumaan erilaisia taudinaiheuttajia vastaan tai torjumaan taudinaiheuttajien erittämien myrkkyjen haitallisia vaikutuksia.
Kun keho on tuottanut riittävän määrän vasta-aineita, ihmiselle kehittyy immuniteetti tautia vastaan joko kuukausiksi, vuosiksi tai jopa loppuelämän ajaksi. Jos henkilö myöhemmin joutuu kontaktiin saman taudinaiheuttajan kanssa, immuunipuolustus kykenee tuottamaan nopeasti samanlaisia vasta-aineita estäen sairauden kehittymisen tai vähentäen sen vakavuutta ja eliminoiden taudinaiheuttajan kehosta.
Rokote sisältää pienen määrän tiettyä antigeeniä, jotta immuunijärjestelmä tuottaisi riittävän määrän vasta-aineita, mutta kuitenkin niin, että varsinaista tautia ei kehity.
K: Miten rokotteiden kehittämistä valvotaan?
Rokotteiden kehittäminen on monimutkainen ja runsaasti aikaa vievä prosessi, joka eroaa muusta lääkekehityksestä. Rokotteet on tarkoitettu terveille ihmisille ennaltaehkäisemään sairauksia, kun taas useimmat lääkkeet on tarkoitettu jo syntyneiden sairauksien hoitoon. Rokotteiden kliinisiin tutkimuksiin tarvitaan enemmän osallistujia kuin lääketutkimuksiin.
Uudella rokotteella tai lääkkeellä on oltava lääkeviranomaisen myöntämä myyntilupa ennen kuin se voidaan ottaa käyttöön. Ennen kuin rokote tai lääke on hyväksytty ja tuotu markkinoille, se käy läpi perusteellisen ja tarkkaan valvotun tutkimusprosessin. Euroopassa uusien rokotteiden ja lääkkeiden myyntiluvat arvioidaan Euroopan lääkevirastossa (EMA) Euroopan lääkeviranomaisverkoston yhteistyönä. Suomesta mukana tässä yhteistyössä on Lääkealan turvallisuus- ja kehittämiskeskus Fimea.
Myyntilupa edellyttää sitä, että valmisteen laadusta, tehosta ja turvallisuudesta on riittävät tiedot. Tämä korostuu niiden valmisteiden osalta, joita on tarkoitus antaa ennaltaehkäisevästi tai sairauden alkuvaiheessa isolle potilasjoukolle. Koronapandemiatilanteessa EMA on valmistautunut nopeaan arviointiprosessiin, ja on odotettavissa, että näitä prosesseja on käynnistymässä lähiaikoina.
K: Kuinka kauan rokotteen kehittäminen kestää?
Uuden rokotteen kehittäminen on yleensä pitkä prosessi. Se kestää vuosia, jopa 12–15 vuotta.
K. Miksi mediassa on kerrottu, että rokote voisi olla saatavilla jo seuraavan vuoden sisällä?
Tutkivan lääketeollisuuden yrityksillä ja rokotteiden kehittäjillä on jo ennestään syvällistä tietoa rokotteen kehittämisestä samankaltaisille viruksille (MERS, SARS, influenssa, HIV ja hepatiitti C). Tämä auttaa tehokkaan COVID-19-rokotteen kehittämisessä. Tutkiva lääketeollisuus muiden toimijoiden kanssa työskentelee kellon ympäri käyttääkseen tätä tietoa COVID-19-rokotteen kehittämisessä.
Moni media saattaa myös uutisoida virheellisesti siitä, että lääke tai rokote olisi jo keksitty. Koronakriisin kaltainen poikkeustilanne saa myös huijarit ja lääkeväärentäjät liikkeelle ja verkossa saattaakin olla liikkeellä joukko lääkeväärennöksiä ja virheellistä tietoa saatavilla olevista hoidoista. Tämän vuoksi on tärkeää ostaa lääkkeet laillisista apteekeista tai verkkoapteekeista.
K: Mistä löydän asiallista tietoa koronaviruksesta?
Terveyden ja hyvinvoinnin laitos THL
European Centre for Disease Prevention and Control ECDC
Sosiaalisessa mediassa on paljon sisältöä COVID-19-viruksesta. Muista kuitenkin aina tarkistaa, onko tieto varmasti luotettavasta lähteestä.