Lääkkeiden hinnat

Suomessa viranomaiset huolehtivat siitä, että lääkkeiden yleinen hintataso on kohtuullinen. Hintakilpailua viranomaiset ovat vauhdittaneet mm lääkevaihdolla ja viitehintajärjestelmällä.

Kun uusi apteekeissa myytävä avohoidon reseptilääke tulee Suomen markkinoille, se haetaan yleensä myös korvausjärjestelmään. Silloin hintaviranomaiset pitävät huolen, että tuotteelle hyväksytty hinta on kohtuullinen. Ei-korvattavan lääkkeen tukkuhinnan lääkeyritys voi päättää vapaasti. Suomessa potilas maksaa lääkkeestään aina saman verran riippumatta siitä, mistä hän lääkkeensä ostaa. 

Avohoidon lääkkeen hinta muodostuu tukkuhinnasta, apteekin katteesta sekä veroista. Myös itsehoitolääkkeiden hinnat ovat kaikissa apteekeissa samat.  

Uudelle avohoidon reseptilääkkeelle aluksi muotoutuva hinta on usein voimassa korkeintaan vuoden, ja tuolloin hinta on yleensä korkeimmillaan. Uuden lääkkeen käyttö lisääntyy ajan kanssa, kun lääkäreiden kokemus valmisteesta karttuu. Ennen kuin potilasmäärät ovat ehtineet kasvaa merkittävästi, myös lääkkeen hintaa on tarkistettu viranomaisen toimesta vähintään kerran tai kaksi.

Sairaalalääkkeiden hinnat kilpailutetaan yleensä parin vuoden välein järjestettävissä tarjouskilpailuissa. Potilas ei maksa sairaalahoidossa annetuista lääkkeistä erikseen, vaan lääkekustannukset ovat osa hoitopäivän kustannusta. Potilaalla on myös kattosumma, jonka jälkeen hoitopäivät kustantaa täysimääräisesti yhteiskunta. Lue lisää sairaalalääkkeistä.

Lääketeollisuus ry on pitkään seurannut avohoidossa käytettävien lääkkeiden tukkuhintoja. Tilastokeskuksella teetetty indeksi osoittaa, että erityisesti korvausjärjestelmään kuuluvien lääkkeiden hinnat laskevat vuodesta toiseen. Itsehoitolääkkeiden hinnat sen sijaan ovat olleet hieman nousussa.

Hintojen laskun takana on ennen kaikkea hintakilpailu, mutta myös hintojen määräaikaisuus. Viranomaisilla on useita keinoja huolehtia siitä, että hinnat pysyvät kohtuullisina eivätkä ainakaan nouse.

Lue lisää lääkkeiden kehityskustannuksista