Blogit
Lasten lääkehoito ei saa perustua arvailuun – Tutkimus on lapsen oikeus
Lääketieteessä on pitkään vallinnut harha lapsesta "pienenä aikuisena". Todellisuudessa lasten fysiologia, aineenvaihdunta ja elinten kehittymisen aste eroavat merkittävästi aikuisista, mikä tekee lääkeannostelun suorasta muuntamisesta painon perusteella riskialtista.
Tasa-arvoinen hoito ei synny selityksillä
Jos olisi kaikkien aikojen kevät, vihertäisivät alueellisten vertailujen taulukot tasa-arvoa hoitotuloksissa ja hoidoissa kuin hiirenkorvalla olevat koivut. Silloin kaikilla olisi Suomessa yhdenvertaiset hoidot, olisimme vähintään Pohjoismaiden tasolla syövänhoidossa, kansansairauksistamme sydän- ja verisuonitaudit sekä tyypin II diabetes olisivat hoitotavoitteessa ja hoitotasapainossa.
Varovaisuus vai vaikuttavuus – Suomen valinta lääkepolitiikassa
Viime vuosina olen huomannut toistuvan ilmiön: kun keskustelu kääntyy innovatiivisiin lääkkeisiin, puhe keskittyy helposti yksikköhintaan – siihen, mitä jokin lääke maksaa. Mutta potilaan ja yhteiskunnan näkökulmasta keskeinen kysymys on toinen: mitä jää saavuttamatta, jos innovatiivista hoitoa ei oteta käyttöön? Hoitamattomuuden kustannus ei näy budjettiriveillä heti – mutta se näkyy myöhemmin.
Suomen ei kannata viivyttää hoitojen käyttöönottoa
Suomi ikääntyy nopeasti. Jo nyt yli 42 % suomalaisista on yli 50-vuotiaita, ja huoltosuhde on lähes kaksinkertainen EU:n keskiarvoon verrattuna. Tämä kehitys haastaa terveydenhuollon kestävyyden ja koko kansantalouden. Silti käytämme vain 5 % terveydenhuollon kokonaismenoista ennaltaehkäisyyn. Rokotusohjelman osuus terveydenhuollon kokonaiskustannuksista on 0,19 %, mikä on Euroopan kuudenneksi alhaisin.
Vahvempi kansantalous paremmalla hoidolla
Suomen julkinen talous on paineessa, ja myös terveydenhuollosta etsitään säästöjä. Siksi on ratkaisevaa kysyä, millaiset säästöt todella vahvistavat julkista taloutta.