Blogit
Rokotteisiin satsaaminen helpottaa terveydenhuollon taakkaa
Terveys ja talous kulkevat käsi kädessä.
Puhutaanko rahasta?
Suomalainen terveydenhuolto on kriisin kourissa. Vanheneva väestö, henkilökuntapula, koronan jälkiseuraukset ja valtion velkaantuminen antavat aihetta kysyä, mitä voimme terveydenhuollolta jatkossa odottaa. Kasvavien kustannusten paineessa suurta huolta tuntuvat aiheuttavan ajoittain erityisesti lääkemenot siitä huolimatta, että lääkemenojen osuus terveydenhuollon menoista on pysynyt viimeiset kymmenisen vuotta varsin vakaana, noin 15 %:ssa.
Hedelmöityshoitojen resurssien puute on uhka syntyvyydelle
Suomessa joka viides hedelmällisessä iässä oleva kohtaa tahattoman lapsettomuuden. Lukuina määrän on arvioitu olevan 300 000. Hedelmöityshoitojen resurssien lisääminen tukisi konkreettisesti tahattomasti lapsettomien lapsitoiveen toteutumista.
Suomi-neito tien risteyksessä
Julkisen sektorin tuottavuuden parantaminen on yksi keino vastata tuleviin haasteisiin, joita rasittaa ilmastonmuutos, velkaantuminen, väestön ikääntyminen ja työikäisten määrän väheneminen. Tämä koskee myös sosiaali- ja terveysjärjestelmää, joka on vakavan haasteen äärellä. Saammeko sote-palvelujen kehityksen suunnan aidosti käännettyä kohti sote-uudistukselle asetettuja tavoitteita? Onko meillä rohkeutta ja tahtoa tehdä aito muutos?
Lapset ansaitsevat tutkittua lääkehoitoa siinä missä aikuisetkin
Tutkimatta lääkevalmistetta myös lapsilla, ei lääkehoidosta välttämättä saada odotettuja hyötyjä ja toisaalta se saattaa aiheuttaa odottamattomia haittoja.