
07.07.2025 | Akseli Kivioja, HEMAR Manager and HTA Strategy Lead, Johnson&Johnson
Lääkkeiden arviointijärjestelmän kehittäminen voi olla askel kohti Suomen terveydenhuollon uutta aikakautta
SuomiAreenan lavat täyttyivät kesäkuussa kiinnostavista keskusteluista terveydenhuollon tulevaisuudesta. Useassa keskustelussa ja lukuisissa puheenvuoroissa nousi esiin sama teema: lääkkeiden arviointijärjestelmän uudistuksen tärkeys ja kiireellisyys. Sekä asiantuntijat että poliittiset päättäjät olivat sitä mieltä, että nykyinen tilanne ei palvele potilaita parhaalla mahdollisella tavalla. Myös me Johnson&Johnsonilla näemme uudistuksen välttämättömyyden omassa työssämme päivittäin.
Suomen terveydenhuollon toimintaympäristön viimeaikaisesta kehityksestä, erityisesti lääkkeiden arviointi- ja käyttöönottopäätösprosesseissa, on noussut esiin merkittäviä esteitä ja mahdollisuuksia. Terveysteknologian arvioinnilla (HTA) on aivan keskeinen rooli varmistettaessa, että tehokkaat ja turvalliset lääkkeet ovat potilaiden saatavilla oikea-aikaisesti ja tasapuolisesti sekä kestävin kustannuksin ja hoidon arvo huomioiden. Tämä ei tällä hetkellä toteudu (MedEngine-raportti, WAIT-selvitys).
Haasteet on tunnistettu ja ne voidaan korjata
MedEnginen raportissa esitellään useita keskeisiä haasteita, joita nykyisissä arviointiprosesseissa on havaittu. Ensinnäkin Suomen järjestelmä on hajanainen. Avohoidon lääkkeiden ja sairaalalääkkeiden arviointiprosessit eroavat toisistaan, mikä johtaa epäjohdonmukaisuuksiin ja tehottomuuteen. Raportin mukaan sairaalalääkkeiden arviointi kestää tällä hetkellä huomattavasti kauemmin kuin avohoidon lääkkeiden (raportoitu keskiarvo 10,5–26,6 kuukautta, kun taas avohoidon lääkkeillä vastaava aika on 3,9–6 kuukautta). Lisäksi nykyisessä tilanteessa sairaalalääkkeiden osalta ei ole riittäviä resursseja kaikkien uusien lääkkeiden arviointiin, ja huomattavan suuri osa uusista lääkkeistä jää ilman HTA-arviota.
Raportin kirjoittajat ehdottavatkin useita parannuksia lääkkeiden arviointijärjestelmään. Ensiksi arviointijärjestelmän tulisi olla keskitetty. Yhdistämällä arviointitoiminta yhdeksi, hyvin resurssoiduksi viranomaiseksi järjestelmä toimisi tehokkaammin ja arviointikriteerit ovat yhtenäiset. Toiseksi arviointijärjestelmässä tulisi olla neuvottelumahdollisuus. Hallitun käyttöönoton edellytyksistä (ml. riskinjakosopimukset) pitäisi olla mahdollista neuvotella hakijan ja viranomaisen välillä. Kolmanneksi potilaiden ja kliinikkojen sitoutuminen on varmistettava. Sekä potilaiden että terveydenhuollon ammattilaisten näkemysten vahvistaminen on elintärkeää tehokkaamman ja joustavamman arvioinnin kannalta. Tämä auttaa varmistamaan, että hoidot vastaavat todelliseen kliiniseen hoitoon ja tarpeeseen sekä potilaiden että hoitavien lääkäreiden ja hoitajien kannalta.
Uuden arviointijärjestelmän välttämättömät elementit
Uuden arviointijärjestelmän on välttämättä sisällettävä tietyt uudistukset. Keskeisimmät niistä voidaan esittää kolmen teeman kautta.
- Tarvitaan yhtenäiset arviointikriteerit ja prosessi. Luodaan standardoidut arviointikriteerit, joita sovelletaan tasapuolisesti kaikkialla terveydenhuollossa ja varmistetaan, että potilaan saama hoito ei ole riippuvaista siitä, mikä on valmisteen annostelumuoto. Prosessi noudattaa transparenssidirektiivin aikarajoja ja perustuu hakemukseen. Päätös on valituskelpoinen, mikä varmistaa kaikkien osapuolien oikeusturvan.
- Resurssit on kohdennettava tehokkaasti. Suomen kaltaisessa pienessä maassa rajallisten arviointi- ja päätöksentekoresurssien tehokas hallinta on ratkaisevan tärkeää. Päätökset tulee panna täytäntöön ripeästi ja tasapuolisesti.
- Prosessia on jatkuvasti kehitettävä. Arviointiprosessin on oltava mukautuva ja kannustaa innovaatiotoimintaan – sen tulee huomioida uusin näyttö ja parhaat menetelmät, jotta prosessi pysyy relevanttina ja tehokkaana. Parhailla ja ajanmukaisilla menetelmillä on mahdollista vähentää arviointitoimintaan välttämättä liittyvää epävarmuutta ja tunnistaa sen määrä ja suunta. Osaamista on pakko kehittää jatkuvasti.
Poliittisen tahdon lisäksi tarvitaan toimeenpano – ja sen aika on nyt
Lääkkeiden arviointijärjestelmän kehittäminen on haastavaa mutta samalla aivan välttämätöntä. Viime viikkojen keskusteluissa on käynyt selväksi, että poliittinenkin tahto uudistukselle on olemassa. Nyt asiaa valmistelevalta sosiaali- ja terveysministeriön työryhmältä tarvitaan omassa esityksessään konkreettisia toimenpiteitä ja aikatauluja.
Arviointijärjestelmän oikeansuuntainen kehittäminen on investointi, joka maksaa itsensä takaisin parempina hoitotuloksina ja resurssien tehokkaampana käyttönä.
Aika toimia on nyt! Potilaat ansaitsevat parhaan mahdollisen hoidon ilman turhia viivytyksiä yhteiskunnalle kestävällä tavalla. Lääketeollisuus antaa vahvan tukensa viisaille ja konkreettisille muutoksille.