Lääkemenot pysyneet ennallaan - investoimalla terveyteen ja toimintakykyyn rakennamme kestävää kasvua ja hyvinvointia

Tämä ei ole sattumaa, vaan seurausta pitkäjänteisestä, näyttöön perustuvasta työstä: kehittyneestä diagnostiikasta, paremmista hoitokäytännöistä ja vaikuttavista lääkehoidoista. Terveydenhuollon tehtävä on parantaa hoitotuloksia ja väestön toimintakykyä, ei ensisijaisesti tuottaa säästöjä. Tässä Suomi on onnistunut.

Julkinen keskustelu ei kuitenkaan aina tunnista kokonaiskuvaa. Lääkkeistä terveydenhuollon osana puhutaan lähes yksinomaan kulueränä ja säästökohteena. Tämä on osin ymmärrettävää: lääkkeet ovat terveydenhuollon osa-alue, jossa kustannukset ovat kaikkein läpinäkyvimmin mitattavissa. Pelkkä bruttomenojen tarkastelu antaa kuitenkin helposti harhaanjohtavan kuvan.

Vaikka julkisen talouden paineet edellyttävät tarkkaa kulujen arviointia, lääkkeiden erityispiirre tulee huomioida: ne ovat terveydenhuollon tutkituimpia ja systemaattisimmin arvioituja menetelmiä. Jokainen julkisesti korvattava lääke käy läpi viranomaisarvioinnin tutkimusnäytön sekä hoidollisen ja taloudellisen arvon osalta.

Lääkehoitojen hyötyjä ei mitata rahassa. Potilaiden ja väestön näkökulmasta lääkehoidot tarkoittavat pidempää ja laadukkaampaa elämää, parempaa toimintakykyä, vähemmän sairaalahoitoa sekä mahdollisuutta jatkaa työelämässä ja arjessa – hyötyjä, jotka kantavat koko yhteiskuntaa.

Terveyshyötyjen lisäksi lääkeala tuo Suomeen merkittäviä tutkimus- ja kehitysinvestointeja ja työllistää korkean osaamisen ammattilaisia. Vuonna 2025 tutkivan lääketeollisuuden  investoinnit Suomeen kasvoivat edellisvuoteen verrattuna 10 % ja olivat jo 0,5 miljardia euroa2. Tästä kokonaisuudesta huolimatta lääkkeet näyttäytyvät julkisessa keskustelussa ensisijaisesti kustannusongelmana, ei investointina, jonka tuotto näkyy potilaiden arjessa ja terveydenhuollon kapasiteetissa.

Lääkemenot esitetään julkisuudessa useimmiten bruttomääräisinä, ilman että luvuissa huomioidaan arvonlisäverot, alennukset tai lääkeyritysten maksamat palautusmaksut. Kun nämä tekijät oikaistaan, julkisin varoin katettu lääkemenojen kokonaisuus oli vuonna 2024 sekä vuonna 2025 noin 2,3 miljardia euroa.3,4 Summa sisältää sekä sairausvakuutuksesta korvattavat lääkkeet että hyvinvointialueiden kustantamat sairaalalääkkeet.

Pidemmän aikavälin tarkastelu osoittaa, että sairausvakuutuksesta korvattavien lääkkeiden nettomenojen reaalikasvu on ollut hyvin maltillista, keskimäärin noin 0,5 prosenttia vuodessa. Samalla potilaiden käyttöön on tullut uusia lääkeinnovaatioita ja lääkehoitovalikoima on laajentunut.

Ehdollisen korvattavuuden neuvottelumenettely lääkehoidon maksajan ja lääkeyrityksen välillä on mahdollista uusien, erityisesti syöpätautien hoidossa käytettävien lääkehoitojen saamisen suomalaisille potilaille. Vuonna 2025 sairausvakuutuksesta korvattavien lääkkeiden menot olivat reaalikustannuksin arvioituna samalla tasolla kuin vuonna 2019.

Myös hyvinvointialueiden taloustiedot tukevat kokonaiskuvaa: sairaalalääkkeiden nettomenot olivat vuonna 2025 noin 608 miljoonaa euroa, alemmalla tasolla kuin vuonna 2023 (621 miljoonaa euroa)⁴.

Samalla on tärkeää tunnistaa, että edellisten nettomenojen lisäksi myös potilaat maksavat huomattavan osuuden tarvitsemastaan lääkehoidosta. Tämä korostaa tarvetta arvioida järjestelmää myös yhdenvertaisuuden ja hoitoon pääsyn näkökulmasta.

Suomessa tulee huolehtia, että uudet lääkeinnovaatiot hyväksytään julkisesti rahoitettuun palveluvalikoimaan ilman viiveitä potilaiden hoidossa ja että potilailla on mahdollisuus saada tarvitsemansa lääkehoito yhdenvertaisesti kaikkialla Suomessa riippumatta lääkehoidon rahoituskanavasta. Vain näin voidaan turvata hoidon vaikuttavuus, järjestelmän oikeudenmukaisuus ja kansalaisten luottamus terveydenhuoltoon.

Lääkealalla on keskeinen rooli osana Suomen huoltovarmuutta sekä tutkimus ja innovaatiotoimintaa. Lääkeala tulee nähdä Suomessa talouskasvun mahdollistajana ja osana teollisuus- ja innovaatiopolitiikkaa. Tutkiva lääketeollisuus tuo Suomeen suoria investointeja ja korkeaa osaamista. Lääkehoidoilla on keskeinen merkitys työ ja toimintakykyisen väestön ylläpitämisessä sekä talouden kestokyvyssä. Tässä yhteydessä lääkkeet on perusteltua nähdä investointeina, joilla vahvistetaan kansallista kriisivalmiutta ja yhteiskunnan resilienssiä. Tätä investointia on syytä nykyisestä kasvattaa.

Väestön terveys on Suomen tuottavuuden, elinvoiman ja kestävän julkisen talouden perusta. Lääkehoidot ja lääketeollisuuden toiminta ovat tämän perustan keskeinen rakennusaine, ja ne ansaitsevat tulla arvioiduiksi todellisten vaikutustensa ja yhteiskunnallisen merkityksensä, ei vain hintalappunsa, perusteella.

Kaisa Tuppurainen
Head of Government Affairs and Policy
Bristol Myers Squibb

 

Lähdeluettelo

[1] Nordic Healthcare Group / Lääketeollisuus ry: Hoitamattomuuden hinta 2025. Loppuraportti 26.3.2026. Luvut: sairastavuusindeksi ja elinajanodote (s. 7/20);

[2] PIF:n viestintä – suullinen tiedonanto

[3] Kela: lääkekorvaustilastot inflaatio huomioituna

[4] Valtiokonttori hyvinvointialueiden tilinpäätökset 2024-2025.

 

 

NO-FI-2600004