Rokotetuotantoa ei voida verrata maskituotantoon

Elämä on kulkenut rajoituksesta rajoitukseen, ja toivo on koronarokotteiden käänteentekevässä voimassa. Myös päättäjillä on kovat paineet ratkaista tilanne mahdollisimman hyvin ja kestävästi yhteiskuntien kannalta. 

Tuntuu kuin poikkeustilannetta olisi jatkunut jo ikuisuus. Siksi keskellä kiivasta rokotteiden saatavuuskeskustelua on hyvä miettiä, että on vasta vuosi siitä, kun koronaviruksen leviäminen ja pandemian vakavuus selvisi. Vasta tuolloin tutkijat pääsivät toden teolla avaamaan viruksen anatomian.

Yleensä lääkkeen kehittämiseen menee kymmenkunta vuotta. Koronarokotteen kehitystyö on siis tapahtunut ennen näkemättömän nopeasti. On todellinen ihme, kuinka kansainvälisen yhteistyön avulla ja tietoa vaihtamalla ollaan jo siinä tilanteessa, että kaksi rokotetta on saanut EMA:sta ehdollisen myyntiluvan ja pari muuta on tulossa tutkimusputkesta eteenpäin. Jopa 20 rokoteaihiota on edennyt ns. massatutkimuksiin.

On hyvä muistaa myös, ensimmäisestä eurooppalaisesta ehdollisesta myyntiluvasta on vasta kuukausi aikaa. Yleensä rokotteen kehittämiseen menee kymmenkunta vuotta. Ja tuotannon aloittamiseen vähintään vuosia. 

Silti rokotteita on käytössä ja rokottamiset on saatu käyntiin myös Suomessa.  

Rokotetuotannon aloittaminen on vaativa operaatio. Lääke- ja rokotetuotantoa ei voida aloittaa vastaavalla tavalla kuin maskituotantoa.  Rokotetuotanto on biologista eli perustuu soluviljelmiin – siksi se on vielä paljon vaativampaa kuin kemiallisten lähtöaineiden puristaminen esimerkiksi tabletiksi.

Samoin tuotanto on vahvasti säädeltyä, ja jok’ikinen vaihe tehtaan tai tuotantolinjan ylös nostamisesta lähtien on erittäin tarkka prosessi ja vaatii viranomaistarkastuksen ja luvat. Kaikki vaiheet etenevät laatu ja turvallisuus edellä. Laadusta ei tingitä missään tilanteissa, vaan se varmistetaan kaikissa vaiheissa.

Rokoteyhtiöt tekevät tällä hetkellä kaikkensa, että tuotantokapasiteettia voidaan kasvattaa. Jo ennen koronakriisiä tehtaat toimivat täydellä rokotetuotantokapasiteetilla, jotta nykyiset rokoteohjelmien tilaukset voidaan toimittaa. Silti koronarokotteen tuotantoa on saatu käyntiin
ja rokotetoimitukset aloitettua poikkeuksellisen nopeasti. 

Kansainvälisen kattojärjestömme IFPMAn mukaan rokoteannosten tarve on huikaisevat 12–15 miljardia annosta. Tämän kokoluokan tuotantoa ei nimittäin ihan hetkessä saada yleensä rakennettua. 

On yhteistyön ansiota, että olemme jo näin pitkällä. Yhteisessä rintamassa kaikki toimijat – tutkijat, rokotteiden valmistat, myyntilupia myöntävät viranomaiset sekä kuntien ja työterveyshuollon rokottamisista vastaavat - tekevät kaikkensa, jotta tämä virus voitetaan. 

On myös hyvä nostaa katse ylitse kriisin tuleviin vuosiin.  Voisiko Suomi tulevaisuudessa olla rokotetuotantomaa rokoteyrityksille? Suomella on jo nyt paljon alihyödynnettyjä kilpailukykytekijöitä. Rokotteista valmistetaan Euroopassa 70–80 prosenttia, niin miksei Suomessa olisi tulevaisuudessa globaaleille markkinoille tehtävää omaa tuotantoa yhdistettynä tutkimustoimintaan.