28.05.2025 | Kaisa Tuppurainen (Bristol Myers Squibb), Jarmo Hahl (Medaffcon)
Stop the Press: avohoidon lääkekorvausten kasvu on ollut maltillista
Näin on siitä huolimatta, että korvausta saavien lukumäärä on kasvanut neljännesmiljoonalla ja monia uusia lääkehoitoja on otettu korvausten piiriin.
Kansaneläkelaitoksen maksamat lääkekorvausmenot ovat kasvaneet vuonna 2024. Lääkekorvauksia maksettiin 124 miljoonaa euroa enemmän kuin vuonna 2023.
Kelan raportoima lääkemenojen nimelliskasvu sai meidät pohtimaan, miten lääkekustannusten kasvua tulisi itse asiassa tarkastella. Entä mitä johtopäätöksiä kasvuluvuista voi tehdä? Miten tulisi huomioida ajanjaksolla pääosin maltillisena pysynyt inflaatio ja toisaalta reaalikustannukset? Paljonko julkisin varoin maksetut lääkekustannukset ovat näitä tarkastellen kasvaneet?
Hoitoa yhä useammalle, kustannusten reaalikasvun pysyessä maltillisena
Tarkasteltaessa sairausvakuutuksesta korvattavien nettolääkekustannusten inflaatiokorjattua reaalikasvua vuodesta 2008 (kuvassa esitettynä aikasarja vuoden 2008 rahassa) havaitaan, että kasvu on ollut viimeisen 16 vuoden ajanjaksolla (2008-2024) hyvin maltillista (yhteensä 7,7 %).
Kuva. Avohoidon korvattavien lääkkeiden reaaliset nettokustannukset ja nettokorvauksen vuosina 2008-2024 sekä yli 65-vuotiaiden lukumäärä.
Maksetut lääkekorvaukset ovat pysyneet hallinnassa siitä huolimatta, että sairausvakuutuksen korvausjärjestelmään on hyväksytty runsaasti uusia lääkkeitä. Vuodesta 2010 lähtien lääkkeiden hintalautakunta on hyväksynyt vuosittain korvattavaksi keskimäärin 17 uutta lääkevalmistetta1. Vuonna 2022 uusia lääkevalmisteita hyväksyttiin jopa 28.
Samaan aikaan väestö on ikääntynyt. Yli 65-vuotiaiden lukumäärä on kasvanut tarkasteluaikana 440 000 henkilöllä ja lääkekorvauksia saaneiden potilaiden lukumäärä vastaavasti kasvanut lähes neljännesmiljoonalla.
Vertailu ei toimi ilman inflaation, ehdollisen korvattavuuden palautusmaksujen ja ALV:in huomioimista
Vuonna 2024 lääkekorvauksien maksettiin Kelan raportoimana yhteensä 1,9 miljardia euroa ja sairausvakuutuksesta korvattavia lääkkeitä ostettiin 2,6 miljardilla eurolla2.
Maksetut lääkekorvaukset raportoidaan perinteisesti nimelliskustannuksina2. Maksettujen lääkekorvausten pitkäaikaista kasvua tarkasteltaessa olisi tarkoituksenmukaista raportoida myös kustannusten inflaatiokorjattu reaalikasvu. On lisäksi perusteltua tarkastella sairausvakuutusjärjestelmälle tulevaa todellista lääkekorvausten maksutaakkaa, jolloin maksetuissa korvauksissa tulee huomioida sairausvakuutusjärjestelmälle palautuvat ehdollisen korvattavuuden palautusmaksut, joiden määrä esimerkiksi vuonna 2024 oli 109 miljoonaa euroa.
Näiden lisäksi on lääkekorvausten nettomenoista huomioitava arvonlisäveron osuus, joka on tulonsiirto, eikä siten kansantalouden näkökulmasta kustannus. Lääkkeiden arvonlisäveroa on nostettu vuosina 2010 ja 2013. Vuoden 2025 alussa lääkkeiden arvonlisäveroa nostettiin edelleen 10 %:sta 14 %:iin, mikä johtaa välittömästi merkittävän lisäyksen lääkekorvausmenoihin – mutta ei lisäkustannuksiin valtiolle.
Kun vuonna 2024 maksetuissa lääkekorvauksissa ja – kustannuksissa huomioidaan ehdollisen korvattavuuden palautusmaksut ja arvonlisävero olivat sairausvakuutuksesta korvattavien lääkkeiden nettokokonaiskustannukset 2,28 miljardia euroa ja maksetut nettokorvaukset 1,63 miljardia euroa.
Sairausvakuutuksesta korvattavien lääkkeiden lisäksi kustannamme verovaroin myös sairaalassa annosteltavat lääkehoidot. Vuonna 2023 hyvinvointialueet maksoivat sairaalalääkkeistä yhteensä 620 miljoonaa euroa3. Tämä oli alle 3 % hyvinvointialueiden kokonaismenoista.
Lääkkeillä tuotetaan vaikuttavaa ja kustannusvaikuttavaa terveydenhuoltoa
On luonnollista ja tarpeellista, että terveydenhuollon kustannuksista ja niiden kasvupaineista keskustellaan ja kustannusten kasvun hallitsemiseksi tehdään toimia. Tämä koskee myös lääkekustannuksia.
On kuitenkin tarpeen myös tunnistaa ja tunnustaa tosiasiat sen suhteen, että lääkehoitojen osuus koko terveydenhuollon kustannuksista ja niiden kasvusta on varsin maltillinen. Kun terveydenhuollolla tavoitellaan lisää terveyttä ja hyvinvointia, on myös välttämätöntä ottaa huomioon näyttö tuotetuista terveyshyödyistä suhteessa niiden aiheuttamiin kustannuksiin. Lääkehoitojen vaikuttavuudesta ja kustannusvaikuttavuudesta on enemmän tietoa kuin useimmista muista terveydenhuollon toimenpiteistä, jo pelkästään viranomaisvaatimuksista johtuen.
Neuvottelemalla ja dataa hyödyntämällä vaikuttavampaa terveydenhuoltoa
Edellä esitetyn tarkastelujakson aikana uuden lääkkeen korvattavuuden päätöksentekoprosessi on kehittynyt ja vakiintunut. Lainsäädäntöohjauksen lisäksi keskeistä on ollut eri toimijoiden rakentava yhteistyö, jonka avulla prosessi on nykyisin dialoginen ja se mahdollistaa myös luottamukselliseen sopimukseen perustuvan ehdollisen korvattavuuden. Tämä on mahdollistanut uusien lääkehoitojen käytön ja niillä aikaansaadut terveyshyödyt pitäen samalla korvausmenojen kasvun maltillisena.
Turvataksemme uudet lääkehoidot suomalaisille potilaille myös tulevaisuudessa, kannattaa järjestelmää kehittää sen vahvuudet huomioiden. Hyödyntämällä lisäksi terveysdataa entistä tehokkaammin päätöksenteossa ja toiminnan ohjauksessa askeltaa järjestelmämme kohti vaikuttavuusperusteista terveydenhuoltoa.
Lähteet: