Suomalainen syöpäpotilas ansaitsee yksilöllistä hoitoa

Kirjoituksessa mainitaan, että uusien syöpälääkkeiden tuoma keskimääräinen eliniän pidentyminen voi kliinisten tutkimusten perusteella arvioituna olla rajallinen. Kuitenkin osa potilaista voi saada hoidon avulla kuukausien sijasta jopa vuosia lisää elinaikaa, mikä on heille ja heidän läheisilleen korvaamattoman arvokasta.

Tärkeän näkökulman lääkkeiden tärkeydestä julkiseen keskusteluun toi kotimainen syöpätutkija, ja keskustelu on viime viikkoina muutenkin vilkastunut aiheen tiimoilta. Myös Porin SuomiAreena-tapahtuma tarjoaa kesällä jälleen mainiot puitteet käydä keskustelua syövänhoidon tilanteesta Suomessa.

Lääkkeet ovat tärkeä osa laadukasta syövänhoitoa

12.4. julkaistussa artikkelissa todettiin, että leikkaukset olisivat erityisen tärkeä hoitomuoto syövässä. Näin usein onkin, mutta kaikkia syöpiä ei voi leikata. Esimerkiksi verisyövät, kuten leukemia ja lymfooma, eivät ole kirurgisesti hoidettavissa. Näiden syöpien hoidossa lääkkeillä on ratkaiseva rooli, ja uusien lääkkeiden kehitys on tuonut merkittäviä edistysaskeleita potilaiden hoitotuloksiin [1].

Euroopan lääkevirasto on arvioinut kaikkien uusien lääkkeiden laadun, tehon ja turvallisuuden, eli niiden käytön myös suomalaisille potilaille pitäisi lähtökohtaisesti olla mahdollista. Valitettavasti näin ei aina ole. Esimerkiksi yksikään Rochen kehittämä, sairaalassa käytettävä uusi syöpälääke ei ole saanut Palveluvalikoimaneuvoston positiivista suositusta sitten vuoden 2020.

Järjestelmää pitäisi kehittää niin, että lääkehoidon kustannuksista päästään aina neuvottelemaan. Neuvottelun tuloksena syntyvällä sopimuksella on myös mahdollista sitoa hoidon kustannus esimerkiksi tosielämän käytössä todettuun terveyshyötyyn. Tällaisia käytäntöjä on monissa maissa. Neuvottelujen avulla varmistetaan, että uusimmat hoidot ovat suomalaisten potilaiden saatavilla ja kustannukset ovat kestävät suomalaisen yhteiskunnan näkökulmasta.

Artikkelissa viitattu 0,5 miljoonan euron hinta antaa vaikutelman, että kaikki uudet syöpälääkkeet olisivat näin hintavia. Uskallamme väittää, että kyse on yksittäistapauksesta, ja kyseiselle lääkkeelle on todennäköisesti neuvoteltu julkista listahintaa alempi sopimushinta. Lisäksi on hyvä muistaa, että syövän hoidon osuus Suomessa on vain noin 4 % terveydenhuollon kokonaiskustannuksista, mikä on vähemmän kuin monessa muussa Euroopan maassa [2].

Hyvä hoito = hyvät hoitotulokset

Olemme voineet aiemmin ylpeillä Suomen hyvillä hoitotuloksilla ja näin on vieläkin esimerkiksi rintasyövän osalta. Valitettavasti kuitenkin monien syöpien osalta hoitotulokset ovat Suomessa jääneet jälkeen esimerkiksi muista Pohjoismaista. Tietyissä syövissä olemme erityisen hankalassa tilanteessa, kuten keuhkosyövässä, myeloomassa, leukemiassa ja osassa lymfoomia. Suomessa keuhkosyöpää sairastavista miehistä viisi vuotta diagnoosin jälkeen on hengissä vain noin 16 %, kun esimerkiksi Norjassa lukema on 27 %. Naisten kohdalla vastaavat luvut ovat noin 26 % ja norjalaisista 33 %. [3]

On ymmärrettävää, että terveydenhuollon resurssit ovat rajalliset ja priorisointia on tehtävä. Julkisesti rahoitetun terveydenhuoltojärjestelmän yleiset tavoitteet ovat viime kädessä arvovalintoja, joiden tekemistä ei voi jättää yksin hoitaville lääkäreille. Terveydenhuollolle asetettujen tavoitteiden ja reunaehtojen puitteissa ammattilaisten pitää pystyä huomioimaan potilaiden yksilölliset tarpeet ja mahdollisuudet hyötyä hoidoista. Ammattilaiselle tulee turvata lääketieteen kehitystä vastaavat ja heidän ammattietiikkaansa tukevat ajantasaiset työkalut, kuten syöpälääkkeet.

Innovatiivisten lääkkeiden käyttöönotto turvaa myös tulevaisuuden tutkimusinvestoinnit Suomeen, mikä paitsi varmistaa potilaiden vertailukelpoiset hoitotulokset, myös tuo meille kaivattuja työpaikkoja ja talouskasvua. Lisäksi toivomme, että tänä vuonna valmistuvalla syöpästrategialla on kunnianhimoiset tavoitteet korkeatasoisesta syövänhoidosta. Lisäksi odotamme jo SuomiAreenan keskusteluita suomalaisen syövänhoidon nykytilaan liittyen.

On hienoa, että tällä hetkellä lääkkeiden arviointi- ja käyttöönottojärjestelmää kehitetään hallitusohjelman mukaisesti siten, että tulevaisuudessa lääkkeitä arvioitaisiin ja niiden hinnoista neuvoteltaisiin yhteneväisin prosessein ja kriteerein riippumatta onko lääke sairaalassa annosteltava vai apteekista hankittava.

Jokainen potilas on yksilö, jolla on oma elämänsä, omat läheisensä ja omat haaveensa. Hoidon tavoitteena tulisi olla parhaan mahdollisen lopputuloksen saavuttaminen juuri kyseiselle potilaalle.

VIITTEET

[1] Syöpäjärjestöt: Kaikki syövästä. Uusiutuneen lymfooman hoidossa on otettu valtava edistysaskel. [Internet; viitattu huhtikuu 2025]. Saatavilla: https://kaikkisyovasta.fi/syopa-lehti/uusiutuneen-lymfooman-hoidossa-on-otettu-valtava-edistysaskel/

[2] EFPIA. Cancer care 2025: an overview of cancer outcomes data across Europe, s. 41. [Internet; viitattu huhtikuu 2025]. Saatavilla: https://www.efpia.eu/news-events/the-efpia-view/statements-press-releases/ihe-cancer-comparator-report-2025/

[3] Lääkärilehti. Suom Lääkäril 2024; 79 : e40201. Syöpien elossaoloennusteet jääneet jälkeen muista Pohjoismaista. [Internet; viitattu huhtikuu 2025]. Saatavilla: https://www.laakarilehti.fi/tieteessa/alkuperaistutkimukset/syopien-elossaoloennusteiden-kehitys-suomessa-ei-ole-pysynyt-muiden-pohjoismaiden-vauhdissa/